Kevätkokous Salamajärvellä 2013

Perhon kotiseutuyhdistyksen väki kokoontui kevätkokoukseensa Salamajärven Myllykodalle Minna Canthin päivän iltahämärissä. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2012 tilinpäätös ja vuosikertomus sekä kuultiin toiminnantarkastajan lausunto. Illan antoisinta asiaa olivat yhdessäolon lisäksi Salamajärven kylän asukkaiden muistelukset ja puheenvuorot.

Alpo Harju kertoi Perhon esihistoriaan liittyvästä, halkaisijaltaan 18-senttisestä reikänuijasta, joka on löytynyt Salamajärven vesistön perukoilta. Esine on luovutettu Suomen Kansallismuseoon. Harju tiesi Salamajärven ensimmäisten asukkaiden tulleen Savon ja Hämeen suunnalta; Lahisten kartanon isäntä hallitsi näitä etäisiä, silloisen Tialan kylän alueita 1600-luvulla. Esko Tiainen asettui Lampuotiin, mutta poikansa Laurin kerrotaan tuhlanneen koko ison omaisuuden. 1700-luvulla kylällä olivat Tialan, Kinniän (nykyinen Rantala) ja Hautalan talot. Näistä asutus on sittemmin muovautunut laajemmalle. Harju mainitsi myös sukuhistorioista, että Pihtiputaan ja Kinnulan Tiaiset ovat lähtöisin Salamajärven Tialasta, Kuivaniemien esi-isät Hautalasta. Salamajärvi kuului aikoinaan Rautalammin suurpitäjään, mutta liitettiin vuonna 1850 Perhoon.

Aluetta leimaavat laajat metsä- ja vesialueet järvineen, puroineen ja soineen. Pitkät ja vaivalloiset ovat olleet matkat kaikkialle, milloin on kuljettu jalan, milloin suksessa, milloin hevospelillä. 1950-luvulla saatiin nykyiset maantiet, Mökälän perukoillekin päästiin vaivattomammin. Alpo Harju kertoi, että entisaikoina Salamajärvi-Mökälä-alueella oli noin 25 ”savua” ja yli 150 asukasta; nyt kylillä on 13 taloutta, asukkaita Salamajärvellä 24, Mökälässä 10. Kaunis seutu tunnetaan myös monien kesäasukkaiden paikkana ja virkistysalueena Salamajärven luonnonpuistoineen ja Salamanperän kansallispuistoineen.

Leena Jukantupa – kaupan Leena – on Salamajärven paikallisia asukkaita. Hän kertoi puheenvuorossaan Salamajärven ja Mökälän kaupoista, joita on ollutkin useampi. Leena Jukantuvan isä Toivo Ronkainen oli pitkäaikainen sekatavarakaupan, postin ja myymäläauton omistaja. Kauppiaan tyttärenä Jukantupa muisteli omaa työskentelyään kaupassa pienestä pitäen; kauppa oli myös vilkas kyläläisten kohtaamispaikka, jonka penkillä mm. vanhat isännät Harjun Antti ja Kytölän Vilpas tapasivat istuskella.

Salamajärvellä oli 1950-luvulla monia laajoja metsätyömaita, joihin ostettiin kaupasta ruokaa ja työtarvikkeita; miehiä oli majoittunut ainakin toista sataa metsäkämpille ja taloihin. Ronkaisen kauppa tuhoutui tulipalossa vuonna 1989. Toinen, alkuaan Mökälässä sijainnut Ronkaisten kaupparakennus on puolestaan nykyään Jukantuvan asuinpaikaksi kunnostettuna Salamajärven rannassa.

Rauha Kaunisto toimi illan emäntänä – siitä kiitos vielä. Hän oli lämmittänyt Myllykodan, ja takkavalkean ääressä saimme nauttia kahvitarjoilusta. Kaunisto kertoi kodan valmistuneen vuonna 2008 Salamajärven ja Mökälän kyläyhdistysten voimin. Pirityisten kautta saatiin EU-tukea, naiset ja miehet uurastivat rakentamisessa lauantaisin – Alpo Harjulla oli päällysmiehen rooli. Hirsituote Humalajoelta hankittiin hirret, Anttilan puusepät tekivät penkit ja pöydät. Myllykota sijaitsee kunnan virkistysalueella, ja se on ollut runsaassa käytössä pientä vuokraa vastaan. Vieressä on vene- ja uimapaikat; järvi tarjoaa luonnonvaraisen ja istutetun kalan kalastusmahdollisuudet. Kodan pihapiirissä on myös vanha kalapirtti. Paikka tarjosi siis kokouksellemme idyllisen kokoontumismahdollisuuden.

Mirja Siironen


Alpo Harju tarinoi Salamajärven kylästä.

Etusivu
Toiminnasta
Nähtävyyksiä
Tapahtumia
Julkaisut
Kuvagalleria
Sähköposti
Linkkejä