Syyskokous kirkonkylällä 2014

Perhon kotiseutuyhdistyksen syyskokous pidettiin tiistai-iltana 11.11.2014 kirkonkylällä Mikin Grillin kokoustilassa. Yhdistys jatkaa kylille jalkautumistaan: viime keväänä oltiin Korkiakankaalla, viime syksynä Kokkonevalla, edellisenä keväänä Salamajärvellä jne. – ja nyt oli kirkonkylän vuoro. Sääntömääräisessä syyskokouksessa käsiteltiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kannatusjäsenmaksu pysyy ennallaan, kahdeksassa eurossa; maksaneita jäseniä on noin 80. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Mirja Siironen, johtokunnan jäseninä Olavi Poikola, Leena Poranen, Pekka Riihimäki, Irene Poranen, Pekka Flink, Tarja Pohjonen, Jorma Laajala ja Outi Leväniemi. Toiminnantarkastajana on Jorma Koivuniemi.

Kotiseutumuseoa pidetään auki tulevana kesänä, museon katon kuntoa tullaan tarkastamaan. Kokkonevan taistelupaikka ja Hauta Perho -muistomerkeille laitetaan uudet vihkolaatikot vierailijoita varten. Kotiseutuarkisto kirjaston alakerrassa on myös valmis vastaanottamaan yhdistysten, järjestöjen ja yksityisten kirjallista materiaalia säilytettäväksi; asiointi kirjaston kautta. Yhdistyksen julkaisujen myyntiä jatketaan paikallisissa liikkeissä, kunnantoimistolla ja kirjastolla.

Kokouksen jälkeen kahvittelun lomassa kuultiin kokousväen muisteluita ja tarinoita asiasta jos toisestakin. Merkittävän kotiseututyön on tehnyt Olavi Flink avustajineen laittamalla opasteen ”Hämäläisten kalakellari” vanhalle kalakellarille Leskelän talon läheisyydessä. Samainen kellari on kuvattuna jo Samuli Paulaharjun kirjassa Suomenselän vieriltä. Samalta suunnalta löytyy myös Jylhän 1930-luvun lento-onnettomuuden muistomerkki, jonka pystyttämisessä kyläläiset ovat olleet aktiivisia.

Tilaisuuteen oli kutsuttu myös kaksi pitkään Perhon kirkonkylällä asunutta henkilöä muistelemaan ja kertomaan paikallisista asioista. Pekka Lindholm on kotoisin Petäjävedeltä, joten hänen varsinainen ”kirkonkylänsä” on paikallisissa lapsuusmaisemissa. Perho on muodostunut entiselle kunnanjohtajalle kuitenkin kotipaikkakunnaksi 40 vuoden asumisen myötä. Paljon on Perhon keskusta muuttunut asuinalueiden kaavoituksen ja rakentamisen kautta. Viimeisimpinä muutoksina näemme Perhonjokirannan maisemointityön kauniin tuloksen; alueitten jatkuvaa hoitoa vain tarvitaan, peräänkuulutti Lindholm. Kunnallismiehenä hän kertoi merkittävästä lainsäädännön uudistamisesta 1970-luvulla, joka sysäsi alulle monia kunnallisiakin uudistuksia; aina jälki ei ole ollut toivotunlaista, kun tullaan nykypäivään.

Kotiseutuun ja ihmisen juuriin liittyen Pekka Lindholm painotti ihmisten henkistä hyvinvointia: mitä enemmän on ihmisiä yhdistäviä asioita, sen parempi. Myös perholaisessa luonnossa Lindholm näkee arvonsa: ”hiljaisuus” kävisi kaupaksi matkailijoille taatun laadun ja turvallisuuden kriteerien täyttyessä. Tässä vaiheessa Ellen Lehtimäki hauskuutti yleisöä ja kertoi juhannusvieraistaan, jotka hän päätti viedä hiljaisuudesta nauttimaan Koirasalmen erämaahan. Mutta voi sitä autojen paljoutta paikalla – moni muukin oli lähtenyt juhannushiljaisuuden perään!

Toinen kutsuvieraamme oli siis Ellen Lehtimäki, Kellokoskelta kirkonkylälle vuonna 1965 muuttanut perusperholainen. Kellokosken maisemakin on sittemmin muuttunut, ikävä on ollut oman kylän ihmisiä. Lehtimäki teki pitkän työuransa, 36 vuotta, keskuskoulun käsityönopettajana eli nykytermein tekstiilityönopettajana. Kouluaihe kirvoittikin kokousyleisössä varsinaisen koulumuistelujen sarjan. Monet paikalla olevista olivat olleetkin Lehtimäen oppilaina, hyvin muistoin.

Kirkonkylälle muutettuaan Ellen Lehtimäki asui kunnantalon asunnossa, josta muistona olivat mm. samassa rakennuksessa sijainneet hammaslääkärin tilat ja erityisesti hammashoitoon kuuluvat tuoksut. Omakotitalon tontti löytyi Pappilantien varresta; samaan aikaan rakennettiin mm. paikallisten tuntemaa Särkilahden taloa ja nykyistä Taito Salosen taloa. Rakennusmiehet olivat perholaisia osaajia. Yksittäisiä muistinpilkahduksia menneiltä ajoilta olivat mm. maidonhaku maitohinkkiin Peritalon kaupasta ja kauniilla käsialalla kirjoitetut KPOn laskut!

Paljon jäi vielä tarinoita kertomatta mutta marraskuinen ilta oli jo pitkällä ja kotiinlähdön aika. Seuraavaa kevätkokousta kaavailtiin lähtötunnelmissa jo alustavasti Porasen kylälle.

Mirja Siironen

Etusivu
Toiminnasta
Nähtävyyksiä
Tapahtumia
Julkaisut
Kuvagalleria
Sähköposti
Linkkejä