Vanhat valokuvakokoelmat

Pari kolme vuotta sitten Perhon kunnanviraston ullakolta löytyi vaatimattoman näköinen pahvilaatikko. Sisältöä tutkittaessa tuli esiin seuraavaa: kahdeksassatoista valokuvaamon pahvikotelossa oli vanhoja, pieniä mustavalkokuvia – tarkemmin tutkittuna kuvia kuvista – 574 kappaletta. Jokaisessa koteloissa oli myös kuvien filmi sekä A4-koon papereille juoksevalla numerolla, koneella kirjoitetut kuvatiedot.

Kuvatiedoissa tuli esille iso joukko perholaisia henkilöitä sekä aika- ja paikkatietoja. Ihmisiä on kuvattu yksittäin, perhekunnittain, erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja työnsä ääressä. Kuvat ovat suunnilleen ajalta 1900-1950. Laatikossa oli vielä lisäksi käsinkirjoitettuina em. tunnistetiedot – käsialat vaihtelevat, joten kuvausurakan ja tekstit tehneitä lienee ollut useampi henkilö.

Mihin tarkoitukseen kuvat on kerätty, siis ilmeisesti perholaisten albumeista kuvaamalla, sitä ryhdyttiin miettimään ja selvittelemään kunnassa, kotiseutuyhdistyksessä ja kirjastossakin. Yhden selityksen tarjoaisi Perhonjokilaakson historia -teos vuodelta 1987, johon kaiketi tarvittiin kuvia. Naapuripitäjissämme on nimittäin ollut vastaavia kuvausprojekteja tuohon aikaan, siellä tekijänimetkin ovat tiedossa, mutta perholaiset työmyyrät eivät ole nimiään laatikon materiaaliin jättäneet. Tiedusteluja on tehty taholle jos toisellekin, mm. entinen kansalaisopiston rehtori Heikki Julkunen piti historiateosteoriaa mahdollisena; tosin se ei selitä kuvien runsasta määrää.

Kotiseutuyhdistys kävi tutkimassa kevään korvalla kunnanviraston arkistoja. Kulttuurilautakunnan pöytäkirjasta 18.11.1982 löytyy seuraava merkintä: ”9.2. Poistuvien rakennusten valokuvaaminen. Todettiin, että perhossa on jossakin määrin valokuvattu poistuvia rakennuksia ym. kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Yhteistyökokous totesi, ettei kunnassa ole vielä tarkoitukseen sopivaa säilytyspaikkaa valokuva-arkistolle.” Puheenjohtajana on ollut Ahti Väkiparta ja kokoukseen on kutsuttu myös Paavo Riihimäki ja Antero Simsiö Perhon kotiseutuyhdistyksestä.

Tästä päätöksestä lienee saanut alkunsa eräs toinen valokuvausprojekti kesältä 1984, jolloin Eino Riutta, Aarne J. Poikola ja Markku Göös kiersivät kuvaamassa 210 kohdetta, lähinnä vanhoja rakennuksia, osin sisätiloineenkin. Näihin kuviin Eino Riutta on koonnut runsaat tiedot talon asukkaista ja rakennuksen vaiheista. Tämän kokoelman hän lahjoitti Perhon kotiseutuyhdistykselle, kokoelmaa säilytetään kotiseutuarkistossa. Mukana olleista filmeistä yhdistys teetti keväällä 2012 kuvat, jotka on laitettu tietoineen kirjastossa säilytettäviin albumeihin – siellä ne ovat kuntalaisten katseltavissa.

Mutta palaan edelleen kunnanviraston mystiseen löytöön: Seuraava valokuvia koskeva kulttuurilautakunnan kirjaus on päivätty 13.9.1983, edelleen Väkiparran puheenjohtajakaudella: ”5. Jäljellä olevien kulttuurilautakunnan vuoden1983 määrärahojen käyttö. Kokous keskusteli mahdollisuudesta anoa kunnanhallitukselta varojen siirtoa momentilta toiselle. Varoja voitaisiin käyttää seuraavasti: a) Perhon perinnejulkaisun toimittaminen - - b) Vanhojen valokuvien keruu ja reprodusointi. Varoja voitaisiin käyttää vanhojen valokuvien keruun käynnistämiseen. Projektissa voitaisiin käyttää Perhon kameraseuran apua. Vaihtoehtoisesti keruun voisi keskittää tiettyyn teemaan tai henkilöön (esim. perholaisen Kusti Pannulan valokuvat).”

Mitä tämän jälkeen sitten tapahtui, sen jäljille emme ainakaan toistaiseksi ole päässeet. Kuka/ketkä mahdollisesti aloittivat mittavan kuvaus- ja tunnistetietourakan, mihin kuvia on käytetty, miksi ne unohtuivat ilman tekijätietoja vuosikymmeniksi kunnanviraston ullakolle? Salapoliisiromaanin aineksiahan tässä – ja varmaan asia selvinnee ennemmin tai myöhemmin.

Edellä kerrotuista, löytyneistä kuva-aarteista järjestettiin näyttely Perhon kirjaston Sinisiivessä 28.2.-15.4.2012. Järjestäjinä olivat kirjasto, kotiseutuyhdistys ja vapaa-aikatoimi. ”Perholaisia potreteissa – valokuvia vanhoilta ajoilta” -näyttely herätti suurta kiinnostusta. Yleisö sai tarkentaa kuvatietoja, koska monenkaan kuvan merkinnät eivät ole täydelliset. Myös nämä kuvat on koottu albumeihin tunnistetietoineen ja albumit säilytetään kirjaston Perho-kokoelmassa.

Valokuvaaja A. K. Pannula

Monet perholaiset tunnistavat useista edellä mainituista kuvista pitäjän oman valokuvaajan, A. K. Pannulan persoonallisen nimen tai nimikirjaimet. Antti Kustaa Erkinpoika Pannula (s. 6.6.1880, k. 13.8.1950) teki elämäntyönsä Pannulan kylällä maanviljelijänä ja valokuvaajana. Kustaa Pannula oli mukana kunnan luottamustoimissa, mm. valtuustossa; hän kuului myös Osuusliikkeen ja Metsänhoitoyhdistyksen perustajajäseniin. Pannula julkaisi lehtitekstejä ja teki Amerikan matkan vuosina 1918-1920.

A. K. Pannulan sukujuuret ovat Vimpelin Sivuloissa, hänen veljensä Joel Pannula tunnetaan paikkakunnalla musiikkimiehenä. Kustaa Pannulan ensimmäinen vaimo oli Hilda Antintytär Vasalampi; tämän kuoltua uudeksi vaimoksi tuli Esteri Pyysaari. Lapsiakin Kustaalle siunaantui.

A.K. Pannula mainitaan myös Suomen valokuvataiteenmuseon tiedoissa: ”Pannula kuvasi paljon kiertäessään lestadiolaisena puhujana. - - Pannula toi Amerikasta palattuaan kaksi kameraa, joten hän oli todennäköisesti oppinut kuvauksen siirtolaisena ollessaan. - - Myös Eemil ja Elli Jylhä olivat opastaneet Pannulaa kuvauksessa. - - Kuvausaika 1920-50-l. - - Kuvastoista mainitaan, että (lasi)negatiivit tuhoutuivat Pannulan kotitalon purkamisen yhteydessä.” Monien vanhojen kuvauskohteiden katselemisesta nyt 2000-luvulla saamme kuitenkin kiittää tuon ajan paikallista kuvaajaa, Pannulan Kustia.

Mirja Siironen

Etusivu
Toiminnasta
Nähtävyyksiä
Tapahtumia
Julkaisut
Kuvagalleria
Sähköposti
Linkkejä