Juhannuksen aatonaattona 22.6.1930 Perhon Möttösessä Jylhänjärvellä oli määrä pitää lentonäytös ja samalla suorittaa yleisölennätyksiä. Paikalle saapui Vaasan Ilmapuolustusyhdistyksen omistama Kurki-niminen, kaksitasoinen, kellukkeilla varustettu lentokone. Lentäjänä oli luutnantti Toivo Piponius, joka toimi Kauhavalla ilmailukoulun ohjaajaopettajana.

Jylhänjärven lentopäivän järjestäjänä oli Perhon suojeluskunta. Ennen yleisölennätyksiä päätti luutnantti Piponius viihdyttää rannalle kerääntynyttä suurta yleisöjoukkoa muutamalla taitolentosuorituksella. Kone nousi viidensadan metrin korkeuteen järven yläpuolelle. Ohjelmaan kuului kolme silmukkaa ja kaksi tynnöriä. Kuvioiden jälkeen kone kaarsi oikealle ja suuntasi rannalla olevien talojen yli viistoon järvelle päin ja laskeutui noin sadan metrin korkeudelle. Kaarrossa yleisön yläpuolella moottori yskäisi, mutta jatkoi sitten moitteettomasti toimintaansa, joten lentäjä jatkoi kaartoa järvelle päin. Lopullisesti moottori pysähtyi yleisön yläpuolella, ja ohjaaja oikaisi koneen suoraan kohti järveä. Silloin lentokorkeutta oli enää noin kymmenen metriä.

Rannalla olijoiden keskuudessa syntyi pakokauhu, kun he huomasivat onnettomuuden uhkaavan. Jokainen yritti päästä putoavan koneen alta, muutamat heittäytyivät pellonojiin, katsojat tallasivat toinen toisiaan. Kone putosi rantatöyräälle, jolloin siitä rikkoutuivat molemmat kellukkeet, oikea alataso ja potkuri.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan koneen alta vedettiin kuolleina kaksi naista. Törmäyksessä sai vakavampia tai lievempiä vammoja yhdeksän henkilöä, joille ensiavun antoi Vetelin kunnanlääkäri Nessling. Osa loukkaantuneista toimitettiin sairaalaan Pietarsaareen. Koneen lentäjä Piponius selvisi rytäkästä vammoitta.

Onnettomuuden aiheuttama kohu ja järkytys oli suuri. Tapahtumasta langetettiin syytä järjestäjän Perhon suojeluskunnan niskoille, onnettomuus sai siten myös poliittista väritystä. Syntipukin osan sai myös luutnantti Piponius. Koneen alassyöksyn aiheutti ilmeisesti tukkeutunut bensiiniputki. Myöhemmin kuolonuhrien hautaustilaisuudessa luutnantti Piponius ilmaisi osanottonsa pudottamalla kukkalaitteen kirkkomaan yllä lentokoneestaan.

Kurki-kone purettiin tapahtumapaikalla, kuljetettiin Kauhavalle ja edelleen Helsinkiin lentokonetehtaalle korjattavaksi. Koneella lennettiin aina vuoteen 1950 asti, kunnes huonokuntoinen konevanhus päätyi Luonetjärven juhannusjuhlien kokkoon vuonna 1954. Kurki-lentokoneen kelluketta ja potkurin lavan osaa säilytetään Perhon kotiseutumuseossa. Vakava onnettomuustarina on säilynyt ihmisten mielissä. Perhon ylipään maamiesseura on pystyttänyt tapahtumapaikalle Jylhänjärven rantaan muistomerkin 11.9.2002.

Tapahtumaan liityviä lähteitä: Olavi Flink, muistomerkin puuhamies, Keskipohjanmaa 23.6.1930, Keskipohjanmaa 1971 nro 169, Keskipohjanmaa 12.9.2002, Perhonjokilaakso 10.6.1982, Perhonjokilaakso 19.9.2002, Kotimaa 11.9.2002.

Mirja Siironen

Kurki-lentokoneen kelluke ja potkurin lapa muistoina onnettomuudesta (Lehdistölle)

Juhannuksen alla 22.6.1930 Perhon Möttösessä Jylhänjärvellä oli määrä pitää lentonäytös ja samalla suorittaa yleisölennätyksiä. Paikalle saapui Vaasan Ilmapuolustusyhdistyksen Kurki-niminen, kaksitasoinen, kellukkeilla varustettu lentokone. Lentäjänä oli Kauhavan ilmailukoulun opettaja, luutnantti Toivo Piponius.

Lentopäivän järjestäjä oli Perhon suojeluskunta. Ennen yleisölennätyksiä Piponius viihdytti suurta yleisöjoukkoa taitolentosuorituksellaan. Kone nousi viidensadan metrin korkeuteen järven yläpuolelle, laskeutui alemmaksi kaarrellen, kunnes moottori yskäisi. Kone pysähtyi yleisön yläpuolella noin kymmenen metrin korkeudessa, ohjaaja oikaisi koneen liitoa kohti järveä.

Kurki putosi rantatöyräälle: molemmat kellukkeet, oikea alataso ja potkuri rikkoutuivat. Koneen alle menehtyi kaksi naista, vammoja sai yhdeksän henkilöä, lentäjä Piponius selvisi vammoitta.

Koneen alassyöksyn aiheutti ilmeisesti tukkeutunut bensiiniputki.

Kurki-kone purettiin tapahtumapaikalla, kuljetettiin Kauhavalle ja edelleen Helsinkiin korjattavaksi. Koneella lennettiin vuoteen 1950 asti, kunnes konevanhus päätyi Luonetjärven juhannusjuhlien kokkoon vuonna 1954. Kurki-koneen kelluketta ja potkurin lavan osaa säilytetään Perhon kotiseutumuseossa. Vakava onnettomuustarina on säilynyt ihmisten mielessä. Perhon ylipään maamiesseura on pystyttänyt tapahtumapaikalle muistomerkin 11.9.2002.