Sananen Perhon kirkonkylän vanhoista rakennuksista
Vuosina 1984-85 kotiseutuaktiivit Eino Riuttta ja Aarne Poikola mukanaan valokuvaajana opettaja Markku Göös kiersivät Perhon kylät ja kuvasivat tuolloista vanhinta rakennuskantaa. Lisäksi Eino Riutta on koonnut monien kuvien yhteyteen sukuselvityksiä ja muita paikkoihin liittyviä dokumentteja. Kuvat oheismateriaaleineen Riutta on lahjoittanut Perhon kotiseutuyhdistykselle; aineistoa säilytetään Perhon kotiseutuarkistossa kirjaston alakerrassa. Valokuvat ovat katsottavissa myös kirjaston yläkerrassa Perhon kotiseutukokoelmassa, kuvia on alun toistasataa.
Tähän juttuun olen koonnut kuvamateriaaleista vain kirkonkylän rakennuksia: 1. Vanhat 1800-luvulle ajoittuvat talot ja muutama 1900-luvun alkupuoliskon rakennus, joissa edelleen asutaan/toimitaan, 2. Puretut vanhat talot ja mitä niiden paikalla on nykyään, 3. Vanhat asumattomat talot. Seurakunnan ja koulun rakennuksia ei ole mukana, koska niiden historiikit lienevät tuttuja ja jo monessa yhteydessä esillä olleita. Kauppoja ja muita liikkeitä ei ole myöskään mukana. Kooste kaikkinensa ei ole kaikan kattava, vain katsaus rakennuskulttuuriimme. Todettakoon, että Perhossa on melko vähän vanhoja rakennuksia vaikkapa naapurikuntiin verrattaessa.
Vanhat 1800-luvun talot, joissa edelleen asutaan/toimitaan
Koivukosken kantatalo on rakennettu vuonna 1815. Hirsitalo jaettiin vuonna 1936 konkreettisesti kahtia, niin että Antti Koivukoski teki talonsa kantatalon viereen vuonna 1939 ja Jalmari Koivukoski kokosi talonsa valtatien toiselle puolelle Kytösaareen vuonna 1943.
Kolmas veli Aleksanteri rakensi talonsa jo vuonna 1894; talo on myöhemmin purettu, mutta vanhoja hirsiä on käytetty 1958 valmistuneessa talossa. Tässä jälkipolvien pihapiirissä on 1800-luvulta peräisin oleva aitta ja Koivukosken mäen tuulimyllyn runko.
Myös veljeksistä Iivari Koivukosken talo kuuluu alueen vanhoihin taloihin: Pietari ja Oskari Koivukoski myivät talon Iivarille vuonna 1928. Tämä talo on rakennettu vuonna 1850, ja siinä asuu edelleen Iivari Koivukosken jälkipolvi. Samoin edellä mainitut Antin, Jalmarin ja Aleksanterin talot ovat nykyään asuinkäytössä.
- puuttuu vielä Aleksanteri Koivukosken talon kuva
Porasen suvun talo Sahipakalla on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Tulipalokin on ehtinyt 1900-luvun alussa taloa turmella, mutta rakennus on uudelleen pystytetty. Taloon liittyy myös vanha luhtiaitta, jonka rakennusvuosi ei ole tiedossa. Porasen talossa asutaan edelleen.
Yrttikosken talo Sahipakalla on peräisin vuodelta 1858 ja on Sahin vanhin kantatalo. Tilasta on lohkottu ajan saatossa alueen muita Sahipakan ja Porasen taloja. Yrttikosken taloa on entisöity ja se on edelleen asuinkäytössä. Talossa on ollut monia asukkaita vuosien varrella sekä monenlaista toimintaa kaupasta ja kirjastosta aina suojeluskuntaan ja poliisiin.
Perhon kunnan lääkärintalo valmistui vuonna 1946. Talon on suunnitellut Sulo Kalliokoski ja työnvalvojanan on toiminut Yrjö Poranen. Perhon ensimmäinen lääkäri Gräsbeck pääsi muuttamaan tähän uuteen taloon. Pihapiiriin rakentui myös talonmiehen asunto, luhtirakennus. Talossa on toiminut myös hammaslääkärin vastaanotto, ja nyt rakennus lienee vielä hetken Auringonkukka-päiväkodin tilana – tälle Myllykankaan alueelle nimittäin rakennetaan Perhon uusi päiväkoti.
Perhon ensimmäinen apteekki valmistui vuonna 1947 lähelle em. lääkärintaloa, nykyisen Jalmiinakodin tienoilla. Apteekkari Eino Rouvinen rakennutti talon. Urakoitsijoina olivat Paavo Riihimäki ja Arvi Peltokangas. Rouvinen oli Perhossa apteekkarina vuoteen 1963 saakka, hänen jälkeensä näihin tiloihin tuli vuokralle apteekkari Esko Vierto. Vierto rakennutti keskustaan uuden apteekin vuonna 1964 ja myöhemmin vuonna 1983 puolisonsa Tertun kanssa omakotitalon apteekin viereen. Mainittakoon, että Vierrot perustivat 1980-luvulla Perhon lukiolle nimikkorahastonsa, josta jaetaan vuosittain stipendi hyvin menestyneelle ylioppilaalle. Rouvisen kiinteistö siirtyi jonkin aikaa tyhjillään oltuaan kauppakirjalla huoltoasemayrittäjä Tauno Harjulle. Talo oli lähinnä vuokralaisten käytössä. Myöhemmin omistus on siirtynyt Perhon vanhainkotiyhdistykselle vuokra-asuntotoimintaan. Kyseinen alue jokimaisemineen tunnetaan myös Telakosken nimellä.
Jalmarin ja Miinan talo – nimi vanhainkoti Jalmiinalle
Tämä pieni Sahipakan Jalmarin ja Miinan talo Lehdon alueen sillanpielessä lähellä Jalmiinakotia sai uutta eloa menneenä kesänä, kun kolme yläkoulun tyttöä piti rakennuksessa kesäkahvilaa. Sahipakat ovat rakentaneet talonsa ja asuneet maitaan, kunnes lapsettoman pariskunnan tila päätyi muutamien vaiheiden jälkeen Perhon kunnan omistukseen. Talo on ollut vuokra-asuntona.
Pariskunnan mukaan on joka tapauksessa nimetty Perhon vanhainkoti yhdistämällä Jalmari ja Miina sointuvaksi Jalmiinaksi. Tämä Perhon seudun vanhustenkoti vihittiin käyttöön 10.8.1969. Sunnuntaiseen juhlapäivään kuului jumalanpalvelus, seppeleenlasku ja juhla vanhainkodin pihalla. Osallistujista mainittakoon sosiaaliministeri Partanen, rovasti Lilja, kunnansihteeri Tikkanen, luottamushenkilöt Eino Lassila ja Eino Halkosaari. Vanhainkodin ensimmäinen asukas oli Johannes (Jussi) Pirttikoski (1882 – 1978).
Puretut vanhat talot ja mitä paikalla nykyään
Perhon kunnan terveystalo, jossa toimi mm. äitiysneuvola, valmistui vuonna 1953. Rakennusmestarina oli Frans Henriksson. Terveystalo joutui väistymään keskuskoulun pihapiiristä: se purettiin vuonna 1984, sillä paikalle nousi vuonna 1986 valmistunut lukiorakennus, joka on puolestaan peruskorjattu aivan äskettäin.
Hyvärisen talo / Metsähallituksen talo / Nuoppari
Kyseisen talon on rakentanut Vihtori Sivula vuonna 1910. Pihapiirissä oli myös jo aiemmin Jylhältä siirretty vanha luhtirakennus. Sivula myi tilan metsänhoitaja Lahja Hyväriselle (1883 – 1960) ja tämä edelleen Metsähallitukselle. Hyvärinen toimi Perhossa aluemetsänhoitajana vuodesta 1917 eläköitymiseensä saakka, jolloin muutti puolisoineen muualle. Perhon kunta osti tilan vuonna 1982 omistukseensa. Talo oli Perhon maaseutuoppilaitoksen opetustilana jonkin aikaa 1980-luvun loppupuolella ja sen jälkeen Nuopparina, nuorisotilana. Karvain mielin nuoriso joutui luopumaan mieluisasta rakennuksesta, sillä paikalle alettiin suunnitella uutta kirjastoa, joka valmistuikin sitten vuonna 1993.
Jaakko Koivukosken talo lienee Koivukosken alueen vanhimpia. Jaakko Koivukoski tunnettiin ahkerana isäntänä ja maanviljelijänä Amerikan reissunsa jälkeen; hän oli myös monissa luottamustehtävissään ansioitunut. Talo on jossain vaiheessa purettu ja tilalle on rakennettu uusi talo vuonna 1906, jossa edelleen asutaan. Talon takana on Jaakko Koivukosken vuonna 1945 pystyttämä Koivukosken suvun kantaisän Erik Fjeldin muistopatsas.
Sahipakan talo – Kevari
Sahipakan talon rakensi Pietari Sahipakka vuonna 1902. Hänen poikansa Aaro Sahipakka osti tilan perikunnalta vuonna 1938. Aaron poika puolisoineen on rakentanut paikalle nykyisen talonsa vuonna 2013. Kevari oli paikallinen nimitys tälle vanhalle talolle – kyseessä oli kestikievari, matkalaisten pysähdys- ja kuljetuspalvelupaikka silloisen maantie 13:n varressa. Nykyinen 13-tien väylä kirkkomaan vieressä on avattu vasta 1960-luvulla, sitä ennen kuljettiin Kevarin mutkan kautta. Kestikievaria ylläpitivät Pietari Sahipakka ja vaimonsa Maria lapsineen vuosina 1920-1934.
Siirosen talo
Heikki ja Nelma Vähämöttönen ovat asuneet pienessä mökissä tällä paikalla ja pitäneet pientä nahkurinverstasta. Pariskunta osti Perhon Pirttikoskelta Sivuloilta rakennuksen hirret, josta rakensivat talon vuonna 1923. Hirret olivat alkuaan vuodelta 1836. Heikki Vähämöttönen myi talon nahkurinverstaineen vuonna 1925 Akseli Kuusjärvelle ja tämä edelleen vuonna 1930 Elias Siiroselle. Kantatila siirtyi Eliaksen pojalle vuonna 1938 ja edelleen jälkipolville vuonna 1984. Siiroset rakensivat uuden talon vuonna 1986 ja vanha Siirosen talo purettiin vuonna 2002 S-marketin uuden tontti- ja rakennushankkeen tieltä. Tällä Jängänharjun kulmalla on ollut myös lukkarin (kanttorin) virkatalo, joka on antanut perusteen nykyiselle katunimelle Lukkarinkuja.
Vanhat asumattomat talot
Salon talo / Edvard Koivukosken talo on rakennettu vuonna 1893 ja on vielä pystyssä Koivukosken mäellä aivan valtatien varressa. Talon ensimmäinen isäntä oli Juho Koivukoski, joka myi talon pojalleen Josua Koivukoskelle ja häneltä talo siirtyi Edvard Koivukoskelle. Edvard on ollut Perhon kunnassa toimelias monissa luottamustehtävissään. Viimeisenä isäntänä on ollut Ensio Koivukoski.
Perhonjoen toiselle puolelle rakensi Erkki Koivukoski Männikön talon vuonna 1891. Tila on kulkenut suvussa, ja 1984 kuvausaikoihin talossa asui Juho Koivukosken leski Toini. Pihapiirin rakentui jälkipolvien uusi koti vuonna 1985 ja Jussin ja Toinin talo jäi tyhjilleen. Mainittakoon, että Männikkö oli äitini Elsa Ahon mummula, hän kun oli Jussin sisaren Annan tytär.
Mirja Siironen, teksti
Valokuvat ovat Markku Göösin ja Mirja Siirosen ottamia. Muuta tietoa ja kuvamateriaalia lähinnä Eino Riutan muistiinpanoista, kotiseutukirjoista ja sukujen henkilöiltä.
Muita kirkonkylän kuvia
Perhon kotiseutuyhdistys ry 