s. 15.8.1872 Kivijärvi
k. 13.5.1937 Perho

Maanviljelijä ja kunnallismies. Vanhemmat talollinen Jaakko Aabrahaminpoika Siironen ja Maija-Stiina Urpelainen, kastettujen kirjassa Hauta-aho.

Lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Alvar Siironen vietti Perhon Pajukossa. Metsänvartijan torpassa oli neljä poikaa, joista Alvar oli vanhin. Elämä antoi tai tarjosi sekä hyödyn että harrastukset yhtä aikaa: pellon raivaukset kaskenpolttoineen, metsät riistoineen ja marjoineen, järvet kaloineen ja nevat lakkoineen, puhumattakaan siitä, mikä kunnon kohentaja ja ylläpitäjä tällainen luontoeläminen nuorille pojille oli.

Elämä ei ollut kuitenkaan helppoa sen aikaiselle eläjälle. Halla hiipi usein pienille viljapelloille ja perunamaahan tuhoten tulevan vuoden syömiset. Talven pakkaset ja viimat pyrkivät hyytämään ihmisten pienet asunnot ja tukkimaan vähäiset kulkuyhteydet. Niinpä kirkonkirja kertoo tämän perheen isän paleltuneen kuoliaaksi tammikuussa v.1885. Äiti jäi yksin lastensa kanssa, joista Alvar August oli 13-vuotias ja nuorin kaksi vuotias. Elämä jatkui erämaatorpassa, jossa pojista alkoi tulla nuorukaisia ja aikamiehiä.

Alvar August päätti vanhimpana, luku- ja kirjoitustaidon ja myöskin sen ajan laskutaidon omaavana nuorena miehenä lähteä onneaan koettamaan. Pitkospuut, järvimatka ja kinttupolku olivat matkan alkuna isoon ja tuntemattomaan Amerikkaan. Siellä hän avioitui. Puoliso oli Ruotsin Korpilompolosta. Avioliitosta syntyi 9 lasta, joista yhdet kolmoset. Perhe menetti melkein kaikki lapsensa jo sangen nuorina, kolmosetkin elivät vain kuukauden ikäiseksi.

Perheen muutettua Suomeen Alvar August teki vielä yksin lyhyempiä matkoja Yhdysvaltoihin. Kuitenkin Suomi kangasteli lopullisena kotimaana. Jo rippikouluiässä hän oli haaveillut omasta maanviljelystilasta. Tähän hän pyrki kaivokseen laskeutuessaan. Hän oli perustanut myös joitakin pienyrityksiä.

Vihdoin toive toteutui hänen ostaessa osan Sahipakan tilaa, josta jakotoimituksessa tuli itsenäinen Kumpulan tila v. 1906. Vuosina 1907 ja 1908 hän menetti kaksi poikaansa, v. 1913 kuolivat vanhin tytär ja puoliso. Yhdeksästä lapsesta oli kaksi jäljellä, kun hän v. 1916 solmi uuden avioliiton. Sen myötä tuli myös toinen maatila. Molempia hoidettiin usean vuoden ajan, kunnes puolisot päättivät myydä Mäntysen tilan pois.

Näin kului lähes kymmenen työntäyteistä vuotta, jonka aikana olivat tulleet monenlaiset yhteiskunnalliset luottamustehtävät. Perhe-elämä koki vielä kovan koettelemuksen. Vuoden välein kuolivat ensimmäisestä avioliitosta jäljellä olleet kaksi lasta, 16-vuotias poika ja 21-vuotias tytär. Alvar August oli 53-vuotiaana yksin jäljellä 10-henkisestä ensimmäisestä perheestä. Elämä kuitenkin jatkui. Toisen avioliiton mukana tullut tytärpuoli avioitui ja tässä perheessä sai Alvari-tuta lapsirakkaana ja huolehtivana isoisänä viettää jäljellä olevat vuotensa.

Yhteistyöhaluisena aktiivina Alvar August oli mukana maamiesseuran, meijerin ja karjantarkkailun toiminnan perustamisessa. Hän toimi kuntakokouksen varaesimiehenä v. 1907, esimiehenä vv. 1911-1914, kunnanvaltuustossa vv. 1918-1937, valtuuston puheenjohtajana v. 1917, 1921.1923, 1926-1933 ja varapuheenjohtajana 1925. Kirkkovaltuuston jäsenenä hän oli vv. 1920-1927. Useita vuosia hän oli tielautakunnan, kiinteistölautakunnan, kansakoulujen rakennustoimikunnan ja verolautakunnan puheenjohtajana. Hän oli perustamassa Perhon säästöpankkia ja kuului alkuaikoina sen johtokuntaan, myöhemmin sen isännistöön. Hän kuului myös Hyväntekeväisyysyhdistyksen perustajajäseniin. Hän oli mukana Halsuan-Perhon puhelinosakeyhtiön perustamisessa. Perhoon saatiin ensimmäinen puhelin v. 1917. Hän oli perustamassa Perhon suojeluskuntaa 3.2.1918 viiden muun perholaisen kanssa ja kuului suojeluskunnan esikuntaan.

Osuustoiminta-aatteen omaksunut Alvar August oli perustamassa Perhon osto-osuuskuntaa ja kuului sen hallitukseen vuodesta 1907. Osuuskunnan toiminta siirtyi Keski-Pohjanmaan osuuskaupalle v. 1908. Hänet valittiin paikallisen myymäläneuvoston puheenjohtajaksi. KPO:n hallintoneuvostossa hän oli vv 1920-1936. Perhon edustajana hän kuului Kokkola-Suolahti rautatietoimikuntaan.

Vetelin ym. kuntainliiton sairaalan rakennustoimikuntaan Alvar August kuului Perhon kunnan toisena edustajana vv 1932-1935. Hän toimi aktiivisesti maalaisliitossa. Vakaumuksellisena raittiusmiehenä hän toimi myöskin viranomaisten apuna raittiuden edistämiseksi. Nuoruusvuosien harrastuksiin kuului myös urheilu. Työssään ja toiminnassaan Alvar August oli erittäin tarkka ja tunnollinen ja samaa hän odotti muiltakin. Luonteeltaan avoimena ja ystävällisenä sekä elämässään kovia kokeneena hän osasi asettua auttavana osapuolena toisen ihmisen hätään ja ahdinkoon. Hänelle on myönnetty suojeluskunnan ansiomitali.

Puolisot:

1) Amerikassa tammikuun 30 päivänä 1897 Angelica Raunio o.s. Heikki, syntynyt Ruotsin Korpilompolossa helmikuun 16. päivänä 1868, kuollut Perhossa lokakuun 18. päivänä 1913, isä Fredrik Heikki.
2) Perhossa elokuun 25. päivänä 1916 Emma Johanna Mäntynen o.s. Pölkki, syntynyt Karstulassa marraskuun 17. päivänä 1871, kuollut Perhossa elokuun 20. päivänä 1954, vanhemmat talollinen Gabriel Pölkki ja Mariana Humalalampi.

A.L.

Mirja Siironen

Perho-viikolla 2021 toteutettiin Perhon kirkkomaalla Hautojen kertomaa -kävely. Kirkkoherra Eija Seppä antoi tietoja mm. hautaamistavoista ja hautakivien symboliikasta. Lisäksi meitä joitakin oli lupautunut mukaan hautakivien äärelle kertomaan muistoja leposijan saaneista. Tätä omaa esitykseni Alvar Siirosen haudalla.

SIIRONEN ALVAR AUGUST(1872-1937)

Ensimmäinen puoliso Angelica Rautio, o.s. Heikki

Toinen puoliso Emma Johanna Mäntynen, o.s. Pölkki

Lapset:

Aili Sofia Juhontytär Rautio

Hilma Senia

Kolmoset Elisabet, Johanna ja Angelika

August Fredrik

Uuno Edvard

Elsa Angelika

Antti Edvard

Emman Rauha-tytär

Alvar Siironen syntyi Kivijärvellä, mutta hänen kotipaikkansa oli Perhon Mökälässä Pajukon talossa, alkuaan metsänvartijan torpassa. Siirosen suvun alkuperää ei tarkasti tunneta, viitteitä on Turun suuntaan. Alvarin vanhemmat olivat Jaakko ja Maija-Stiina. Perheessä oli kaikkiaan neljä poikaa: Alvar, Robert, Antti ja Elias. Metsät, nevat, pellot ja järvet tarjosivat perheelle elannon, kovalla työllä. Perheen Jaakko-isä kuoli Alvarin ollessa 13-vuotias, nuorimmainen Elias oli kaksivuotias. Äidille jäi iso vastuu.

Veljeksistä Antti Siironen jäi asumaan Mökälän Pajukon taloon. Robert-veli lähti Amerikkaan ja jäi sille tielleen. Elias, puolisoni isoisä, kävi Amerikassa, mutta asettui tähän kirkonkylälle, perheemme nykyiselle asuinpaikalle. Mainittakoon, että kaikki neljä veljestä olivat perheellisiä.

Alvar Siironen oli luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen. Maailmalle meno kiinnosti. Alvar lähti monen perholaisen tavoin Amerikkaan onneaan ja elantoaan etsimään vuosisadan vaihteessa. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä ja hänellä mainitaan olleen myös pientä yritystoimintaa. Amerikassa hän avioitui ensimmäiseen liittoonsa vuonna 1897, 25-vuotiaana. Puoliso oli Ruotsin Korpilompolosta Angelica Rautio, o.s. Heikki, jolla oli yksi tytär aiemmasta avioliitostaan.

Alvarin ja Angelican avioliitossa syntyi 8 lasta, joista vain muutamien viikkojen ikään eläneet kolmoset. Alvarin perhe menetti muutkin lapsensa jo sangen nuorina 4-19-vuotiaina. Lapsista osa kuoli Amerikassa, osa Suomessa. Alvar siis palasi Perhoon vaimonsa ja lastensa kanssa. Tehtyään kaupat osasta Sahipakan taloa hän ryhtyi asumaan vuonna 1906 Kumpulan tilaa, joka tunnetaan nykyään Yrttikosken talona. Maanviljely oli ollutkin hänen unelma-ammattinsa.

Perheenjäsenten menetykset kuitenkin koettelivat Alvaria. Vuonna 1913 kuoli Angelica-puoliso, joka on tiettävästi haudattu muualle. Alvarin ja Emman haudassa Haanen sankaripatsaan ja museon välissä on saanut leposijansa myös lapsista 19-vuotias Elsa ja 15-vuotias Antti. 53-vuotiaana Alvar oli menettänyt ensimmäisestä perheestään vaimon ja yhdeksän lasta.

Alvar Siironen solmi uuden avioliiton vuonna 1916 Emma Mäntysen, o.s. Pölkki, kanssa. Emman mukana tuli omistukseen toinenkin maatila, Kyyjärven Mäntynen, jonka leskipariskunta myi sitten myöhemmin pois. Tämän toisen avioliiton myötä Alvar sai tytärpuolen Rauhan, joka Yrttikosken Ilmarin kanssa avioiduttuaan toi lapsineen oman ilonsa Alvarin ja Emman vanhuuden päiviin.

Kaiken tämän perhe- ja työelämän ohessa Alvar Siironen oli yhteistyöhaluisena ja tunnettuna henkilönä mukana monessa, mm. maamiesseuran, meijerin ja karjantarkkailun toiminnassa. Hän osallistui kunnalliselämään vuosina 1907-1933 mm. kuntakokouksen esimiehenä, kunnanvaltuutettuna ja valtuuston puheenjohtajana. Kirkkovaltuuston jäsenenä hän oli vuosina 1920-1927. Hän oli useita vuosia tielautakunnan, kiinteistölautakunnan, kansakoulujen rakennustoimikunnan ja verolautakunnan puheenjohtajana.

Hän oli perustamassa Perhon säästöpankkia ja kuului alkuaikoina sen johtokuntaan, myöhemmin sen isännistöön. Hän kuului myös Hyväntekeväisyysyhdistyksen perustajajäseniin. Hän oli mukana Halsuan-Perhon puhelinosakeyhtiön perustamisessa. Perhoon saatiinkin ensimmäinen puhelin vuonna 1917. Hän oli perustamassa Perhon suojeluskuntaa vuonna 1918 viiden muun perholaisen kanssa ja kuului suojeluskunnan esikuntaan.

Osuustoiminta-aatteen omaksunut Alvar Siironen oli perustamassa Perhon osto-osuuskuntaa, hänet valittiin Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan paikallisen myymäläneuvoston puheenjohtajaksi ja hän toimi KPO:n hallintoneuvostossa.

Perhon edustajana hän kuului Kokkola-Suolahti-rautatietoimikuntaan.

Kuntainliiton Vetelin sairaalan rakennustoimikuntaan Alvar Siironen kuului Perhon kunnan toisena edustajana. Hän toimi aktiivisesti Maalaisliitossa. Vakaumuksellisena raittiusmiehenä hän oli mukana myös viranomaisten apuna raittiuden edistämiseksi. Nuoruusvuosien harrastuksiin kuului myös urheilu.

Työssään ja toiminnassaan Alvar Siirosen kerrotaan olleen erittäin tarkka ja tunnollinen ja samaa hän odotti muiltakin. Luonteeltaan avoimena ja ystävällisenä sekä elämässään kovia kokeneena hän osasi asettua auttavana osapuolena toisen ihmisen hätään ja ahdinkoon. Hänelle on myönnetty suojeluskunnan ansiomitali.

Alvar August Siirosen monipuolinen elämäkerta herätti kiinnostukseni. Juurikaan nykyperholaiset eivät häntä tunnista, vanhempi ikäpolvi ehkä, sekä tietysti entisajan henkilögalleriaan perehtyneet sukulaiset. Alvar Siirosen tapaa monissa vanhoissa valokuvissa tuuheine viiksineen ja siisteine vaatteineen, milloin suojeluskuntaväen tai Vetelin sairaalan johtokunnan kanssa, milloin kunnanviraston seinällä valtuuston puheenjohtajistossa tai sitten maalarinhousuissaan kirkon portaalla maalausporukan kanssa. Johtopäätöksenä voitaneen todeta, että Alvar Siironen oli perholaisten luottamusta nauttiva, humaani ihminen.

Lähteet: Keskipohjalaisia elämäkertoja, Keskipohjanmaasäätiö; Perhon kirkonkirjat

Kuvat: Perinnealbumi, Keski-Pohjanmaa 2; Perhon kunnanvirasto