Esitys Perhossa 13.7.2024
Lauri Hietaniemi

Henkilötietoja eversti Otto von Fieandtista, Osa 1

• Syntyi 26.9.1762 Mikkelin pitäjän Noroselän Matilaisessa upseeriperheen neljästä pojasta vanhimpana, asui nuoruuden Ristiinan Kylälahden kartanossa
• Kuoli 15.9.1823 Viipurin pitäjässä Kananojan kartanossa
• Kävi eversti Sprengtportenin yksityisen upseerikoulun Ristiinassa 1780-luvulla
• Osallistui kapinaan Kustaan sodan aikana Ruotsin kuningasta vastaan Anjalanliitossa ja sai kuolemantuomion, mutta armahdettiin vuonna 1790
• Kaksi avioliittoa varakkaan Rehbinder-suvun serkusten kanssa. Yhteensä seitsemän lasta, pitkäaikainen koti Rautalammilla Koskensaaren kartanossa
• Esitti kuninkaalle ruotuväkiarmeijan lakkauttamista ja siirtymistä asevelvollisuusarmeijaan, ja keksinnön paloammuksesta

Henkilötietoja Otto von Fieandtista, Osa 2

• OvF:n sotilaspuustellit n. 20 vuotta Rautalammilla, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Nämä viimeiset olivat todennäköisesti pääosin vuokralla. Keski-Suomi ja sen sotilaat tulivat tutuiksi
• Merkittävän aatelis- ja sotilassuvun upseeri
• Komppanian päällikkö ja pataljoonan komentaja Hämeen Rykmentissä/Rautalammin komppaniassa
• Osallistui Kustaan sotaan 1788-1790 ja Suomen sotaan 1808-1809 Ylennykset: vapaaehtoisena ruotuväkilaitokseen 1769, varusmestari 1773, vänrikki 1778, luutnantti 1783, kapteeni 1789, everstiluutnantti 1808 ja eversti 1810

Otto von Fieandtin joukot Suomen sodassa
1808-1809

• Perhon muonavaraston valtaus 8.6.1808, 200 sotilasta
• Lintulahden taistelu (Kyyjärvi) 3.7.1808, 654 sotilasta
• Kokkonevan taistelu (Perho) 11.7.1808, 1200 sotilasta, venäläisiä yli 3000
• Karstulan taistelu 21.8.1808, 1700 sotilasta, venäläisiä n. 4000
• Taistelu Kokkolan lähellä 12.9.1808
• Taistelu Sangisissa. Kenraali Gripenbergin antautumissopimus Ruotsin Länsipohjassa 25.3.1809.
• Erosi 1809 Ruotsin armeijasta ja ylennettiin everstiksi

Karstulan taistelun taustoja

• OvF:n tehtävänä oli aluksi lyödä venäläiset Saarijärvellä
• Oma tiedustelu paljasti moninkertaisen ylivoiman
• Siksi OvF teki päämajalle tarkan Saarijärven valtaussuunnitelman ja esityksen saada sitä varten koko Hämeen Rykmentti tueksi
• Esitys ensin hyväksyttiin, seuraavana päivänä kuitenkin peruttiin
• Seurasi välirikko ja ylipäällikkö aikoi erottaa OvF:n, sekin sitten peruttiin
• Välejä parantaakseen päämajaan OvFpäätti sitten taistella
  Karstulassa

Karstulan taistelun merkitys

• Taistelun lopputulos on koettu Suomen sodassa ratkaisevaksi
• Aluksi saatiin väärä käsitys tappion suuruudesta (yli 1000 vrt 300)
• Päämaja oli heikko ja esitti kuninkaalle, että on lähetettävä Vaasaan laivat evakuoimaan armeijan pääjoukot Ruotsiin. Vetäytyminen Alavudelta Vaasaan alkoi. Vastaus kesti toista viikkoa.
• Kuninkaan päätös oli toinen. Vaasaan lähetettiin laivoilla uusia aseita jaettavaksi talonpojille (vrt Fieandtin aloite), joihin heikon kuninkaan Gustaf IV Adolfin viimeinen toive turvasi. Päämaja aloitti nyt vetäytymisen Tornioon.
• Upseerit riisuivat kuninkaan valtaistuimeltaan heti sodan jälkeen.

Otto Henrik von Fieandtin persoonasta

• Runebergin runo ainutlaatuinen OvF:n persoonakuvaus
• OvF oli Yrjö Maunu Sprengtportenin upseerikoulun oppilas, aloitteellinen, taitava, rohkea, mutta itsepäinen sotapäällikkö. Hänellä oli verrattain itsenäinen asema oman sotajoukkonsa päällikkönä Suomen sodassa
• Merkittäviä henkilökohtaisdia tragedioita: kuolemantuomio ja venäläisten suorittama kotitalon poltto
• Useita oikeuskäsittelyitä ja yhteenottoja kirkon ja naapureiden kanssa
• Ruotsin kuninkaalta tukea, armahdus/ylennys, riita Lassilan puustellista ja OvF:n viinalaskun käsittely

Miksi Otto von Fieandt onnistui tehtävässään?

• Onnistui tehtävässään pääarmeijan oikean sivustan suojauksessa
• Tunsi taistelukentän olosuhteet ja joukkonsa pitkältä ajalta
• Aatelis-ja sotilassuvun upseeri, isoisä kuuluisa sotilas
• Tiedustelussa ja taistelukentän havainnoimisessa erinomaisia tuloksia, taisteli edessä
• Osasi vetäytyä oikea-aikaisesti
• Sovelsi itsenäisesti Sprengtportenin luomaa uutta savolaista taktiikkaa toisin kuin päämaja (vrt lineaaritaktiikka)
• Onnistui yleensä hyvin taistelupaikan valinnassa
• Oli itsepäinen ja rohkea upseeri, jolla oli kansan tuki (Vrt. Kivijärvi ja Perho)
• Hänen joukkonsa oli erinomaisessa fyysisessä kunnossa

Suomen sodan seurauksia

• Ruotsi lakkasi suurvaltana olemasta
• Suomi sai suuriruhtinaskuntana (1809-1917) osana Venäjää autonomisen aseman (=puoli itsenäisyys)
• Suomi sai autonomian ansiosta mahdollisuuden ottaa askeleita kohti suvereenia itsenäisyyttä
• Isoviha ja r—-viha Pohjanmaalla
• Valhallaseura ja Anjalan liitto, Sprengtporten,
• Itsenäisyyden tunnusmerkkien kehittyminen 1800-luvulla
• Itsenäisyysmiehet, sortovuodet, aktivismi ja jääkäriliike
• Runebergin Vänrikki Stool merkittävä teos

• Johan Henrik Fieandt, Suuren Pohjansodan kuuluisa karoliini
• Otto Henrik von Fieandt
• Rainer von Fieandt, kansanhuollon perustaja, kansanhuoltoministeri, pääministeri ja pankkimies

Yhteenveto Suomenselän taisteluista

• Suuri osa säilyneistä kansantarinoista korreloi hyvin tunnetun sotahistorian kanssa.
• Suomenselän siviilitappiot olivat alueella sodan suurimpia, n. 20-30 % väestöstä menehtyi nälkään ja sairauksiin.
• Otto Henrik von Fieandt oli yksi Suomen sodan onnistuneimmista komentajista.
• Suomenselän taistelut alueen historian tärkein tapahtuma Vrt. Fieandt Fest

Otto von Fieandt vs Joachim Duncker

• Molemmat everstiluutnantin arvoisia ristiinalaisia Suomen sodan aikaisia onnistuneita upseereja
• Molemmat lapsena ruotuarmeijaan
• Melko identtinen sotilasura
• Ritarikunnan kunniamerkki molemmille
• Duncker oli aina lojaali ja uskollinen kuninkaalle, kunnes kuoli Hörneforssin taistelussa Uumajan lähellä
• Fieandt oli kriittisempi ja omapäisempi, riitaa esim. tiedustelussa päämajan kanssa
• Ansioita vaikea verrata toisiinsa, varsinkin kun molemmat taistelivat ylivoimaista vihollista vastaan

Karstulan Ruukkilantalossa venäläisten sotakassa kadoksiin?

• Karstulan Ruukkilantalossa esikunnan sotakassa joutui kadoksiin taisteluiden yhteydessä
• Tästä on useita kansantarinoita
• Erään tarinan mukaan eversti Vlastov olisi ollut päiväunilla, kun isäntä Henrik Krook otti kassan ja piilotti sen kaivoonsa
• Kansanrunousarkistosta löytyi mm. Magnus Hokkasen ja Kalle Rautiaisen tarinat

Magnus Hokkanen:

• Isäntä joutui kovaan kuulusteluun
• Ei tunnustanut tekoaan
• Osoitti sodan jälkeen vaurastumisensa ja osti lisää omaisuutta

Kalle Rautiainen:

• Isäntä joutui kuulusteluissa tiukalle ja valitti köyhyyttään
• Vietiin saunalle emännän luokse, joka juuri synnytti lasta
• Vihollinen pakotti isännän syömään ihmisen ulostetta
• Ei saanut pyydettyä maitoa kyytipojaksi. Ei vieläkään tunnustusta.
• Sodan jälkeen isäntä osti Höyläniemen, Muhosen, Alaruukkilan ja Iisakinniementalot
• Ruukkilasta tuli näin Karstulan pitäjän suurin ja rikkain talo

Kiitokset yleisölle ja järjestäjille!