”Hauta Perhossa” patsaan paljastusjuhlaan
Kirjoittanut opettaja E. Nousiainen

Sä juhliva joukko, jok´ kummulla tällä
nyt muinaista muistoa vietät,
luot aatokset kauvaksi aikojen taa,
– Mitä sieltä sä muistat ja tiedät,
ne tiedot jo tarujen haamussa kulkee,
kun kohtalon yöhyt jo syliinsä sulkee
tahtovi vuossatais-sankarimainee
ja ryöstää kansalta muistojen aiheen.

Et tietäne enää lausua varmaan,
ken ikuista untansa nukkuu
tuon patsahan juressa mullassa maan,
se tieto kun unhoon jo hukkuu.
– Se kätkeekö ”Pilven-Veikkoa” suurta?
Vai lepääkö mullassa ”Haanein” juurta?
– Mutt yhtä ja samaa he tahtoivat huoltaa
ja syntymäseutuaan kaatuen puoltaa.

Ei puoluepyynnöistä tiedetty silloin.
Yks´ pyrkimys kaikkien rintoja täytti.
Ei epäilty taistohon lähteä, milloin
vaan ryöstöjä tuhoomiskeinoija käytti
Kaikk´innolla kävivät taistelemaan
he puolesta kallihin syntymämaan.
Se arvokast´ oli, sen tiedämme, heille.
Se olkoon myös kunniatehtävä meille!

Maa urhojen kehto ja isäimme hauta
on puolesta heilunut kalpojen rauta,
on jäisillä kentilläs vuotanut hurme.
Mutt´ kauvan on painanut orjuuden murhe
sun lapsias kovilla kohtalon teillä.
Nyt vihdoin jo kansojen vapaus on meillä.
Me vapauden saimme, mutt´ velvoitus meille
on osoittaa kunniamuistoa heille,
ketkä aikoja ennen, kun vapaus alkoi
sen puolesta henkensä uhriksi antoi.

– Se lie ollut pientä tai oli suurta
Mutt´ sankartekojen se oli juurta!
He uskoen luottivat oikeuden voittoon.
Sen puolesta kulkivat taistojen koittoon.
Ja kalleimman, mitä voi antaa, he antoi,
ja siksi se vapauden kansalle antoi,
vaikkapa kauankin kesti sen jälkeen
ennenkun varttui vapaus tälleen.
Mutt´ kansalle, jolle on vapaus suotu,
on velvoitus-tehtävät kallihit luotu.
Se velvoitus kutsuvi toimimaan
kaikk´ edestä armahan syntymämaan!
Kun tahdomme itsemme maallemme voittaa,
niin taivainen siunauskin Suomelle koittaa.

---

Runo on alun perin julkaistu Keski-Pohjanmaan Vartio-lehdessä 8/1925. Lehti on Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin piiriesikunnan julkaisema. Siinä on dokumentoitu sata vuotta sitten pidetyn julkistamistilaisuuden puheet ja juhlan vaiheet. Muutama lainaus lehdestä:

Heinäkuun 12.p:vä oli perholaisille huomattava ja mieleenpainuva. Silloin paljastettiin sikäläisen suojeluskunnan pystyttämä monumenttaalinen kivipaasi Haanein taistelu- ja kaatumapaikalle Jängän järven rantaniemekkeellä tuhatkuntaisen juhlayleisön läsnäollessa klo 5 ip.

Patsas on yli 2 m korkea, valmistettu harmaasta graniitista. Sen keskellä olevassa soikeassa pronssilevyssä, jonka Veljekset Friis O.Y. on lahjoittanut, on seuraavat velvoittavat sanat: ” Haanein henki sua velvoittaa synnyinmaallesi uhrautumaan.

Konttoristi S. Myllymäen lausuttua J.L. Runebergin runon Hauta Perhossa lauloi paikkakunnan sekakuoro opettaja Nousiaisen johdolla.” Kirkonkylän nuorisoseuran seppeleen laski nti Tyyne Sahipakka. Nauhoissa sanat: ”Kasvakoot muistot tantereilla Perhon vaan, jot´ uljaiden urhojen veri kostuttaa. Ja eikö Haanetkin aikoinaan voineet miehuutt´osoittaa?