- Aho, Hannu: Ahon Hannu – juureva perholainen
- Aronen, Olle: Olle Aronen – satasia lasissa
- Eveliinan surma
- Hakala, Seija Soja: Seija Soja Hakala, o.s. Peura, 90 v. 14.12.2014
- Harju, Arsi: Kuulamörssäri Arsi Harju
- Hietaniemi, Ossi: Ossi, oman kylän poikia – hoidon ja hoivan ammattilainen
- Hietaniemi, Lauri: Perholainen luonto ja luonne – Lauri Hietaniemen arvojen lähteet
- Kivelän suku: Sukututkimusta
- Koivukoski, Mooses: Mooses Koivukoski, metsänvartija
- Metsänvartijoista
- Satasen aikoja
- Siironen, Alvar: Siironen Alvar August
Pieniä tarinoita iltojenne iloksi
Taustaksi: Opettaja/eläkeläinen Sauli Koivukoski (k. 2025) Kokkolasta lähetti hankkimansa materiaalin Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran arkistosta yhdistyksellemme talletettavaksi. 11.11.2024 kaikki tekstit on kirjoitettu tähän alle sähköiseen muotoon.
Perhon kirkonkylän nuorisoseuralaiset nuorisoseuramerkkiä saadakseen keräsivät Vanhoja asioita vuonna 1929 Perhosta, tässä näitä muistelmia:
Kun lehmä ostettiin taloon, otettiin sen edestä heinän roskia nenäliinaan, ja uuteen kotiin tultua viskattiin nämä siihen paikkaan, mistä lehmä ensi kerran haukkasi. Nyt ei lehmä karannut entiseen kotiinsa.
Jos eläin oli kateissa, piti nykäistä muilta salaa maasta yksijuurinen vesa, viedä se tienristeykseen pitkälleen, astua sen yli, kääntää vesa ristiin edellisen suunnan kanssa ja astua taas yli sekä viskata nyt vesa pohjoista kohti. Nyt tuli etsijälle sellainen vaino, joka johti löytämään eläimen mistä vaan.
Lehmän, lampaan kuljetuksessa oli kuljetusnuora solmittava niin, että nuoran pää tuli kiertymään solmuun kaksi kertaa myötäpäivää ja yhden kerran vastapäivää. Tämän tehtyä kulki eläin hyvin.
Perhon Kirkonkylän n.seuran arkistoon jättänyt 30.4.1929, Lyydia Koivukoski
*****
Häälaulu
”Eikä ne pojat peljänny, vaikka näky Vaasan linna vaan. Rumihilla piti maksaman tuon vainajan veren hinnan vaan. Uuessa Vaasan Lundenin pajassa uusia rautoja taotaan. Ja niilläpä sitten nuoria poikia sinne haetaan.”
Tämä laulu on ollut muodissa noin 60 vuotta sitten. Se on ollut sen ajan mahtipoikien laulu, jota on hoilattu enimmäkseen häissä, juovuksissa tietysti. Ja ne ovatkin olleet lukupojat, jotka sitä ovat uskaltaneet laulaa. Laulu on kerätty Jaakko Koivukoskelta.
Perhossa 28.4.-29, Antti Koivukoski
*****
Juho Koivukoski lähti Lappajärvelle lääkäriin, kun hänen toiseen silmäänsä oli kasvanut liika, sitä leikkuuttamaan. Lääkäri leikkasi liian pois ja sitten määräsi, että viikon pitää olla ihan sisällä eikä saa missään tapauksessa käydä ulkona ollenkaan. Sitten viikon kuluttua tulla hälle sitä näyttämään.
Kun ei sielä vielä silloin ollut sairaalaa, niin oli hän sielä likimmäisessä talossa kortteeria. Sitten viikon kuluttua Juho meni lääkärille näyttämään. Lääkäri sano silmän jo olevan hyvin parantunut, että voi jo lähteä kotiin. Juho kysy, että mitä olen velkaa. Lääkäri sano: Kaksikymmentäviisi markaa (25 mk).
Mutta silloinpa Juho kauhistui ja sano: Ohhoh, ohhoh, kylläpä on paljon, vai 25 mk, ja sitten vielä lisäsi: Vielä meidän pitäjässä Nivalan Juho vuolee puusta lusikan eikä ota muuta kuin 10 penniä ja siinä on paljon enempi rapsimista kuin minun silmässäni oli.
Lääkäriä vähän nauratti mutta ei puhunut mitään. Niin Juho otti kukkaron taskustaan, jossa oli aivan yhden markan ja viidenkymmenen pennin rahoja, rupesi laskemaan mutta niitä ei ollutkaan kuin 23 mk 50 p. Sitten hän heitti sinne lääkärin eteen pöydälle koko kukkaronsa ja sanoi: Pidä tuokin, mitäs minä sillä teen. Otti lakkinsa ja hyvästiä sanomatta lähti kotiaan.
Perhon kirkonkylän n.seuran arkistoon jättänyt 30.4.1929, Lyydia Koivukoski
*****
”Jos sais sata kilua jauhoja yhtä heleposti kuin akan, niin joka miehellä ois kova leipä.”
Edellisen lauseen on sanonut Juho Pitkälahti (Kinni). Hän oli tiedustellut metsätyönjohtaja Matti Kulmalalta, että miksi metsätyönjohtaja ei ole mennyt naimisiin. Kulmala oli tähän vastannut, ettei ole saanut, toden teolla olen yrittänyt. Nyt oli Juho ihmetellen jamannut, että et ole saanut, sekä sitten jatkanut: Kuulehan nyt kun minä sanon sinulle. Jos sais sata kilua jauhoja yhtä heleposti kuin akan, niin joka miehellä olis kova leipä.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Antti Koivukoski
*****
”Perhossa ei elä jos ei liiku.”
Edellä mainittu sananparsi on syntynyt noin 80 vuotta sitten. Juho Koivukoski oli Saarijärven käräjillä, hän oli juovuksissa lakituvassa. Tuomari sanoi: Koivukoski pitää olla rauhassa ja liikkumata. Koivukoski vastasi: Perhossa ei elä jos ei liiku.
Arkistoon kerännyt 28.4.1929, Erkki Koivukoski
*****
”Antaa painua vaan kuin leipä Ullan pussiin.”
Edellä oleva sanontatapa on tullut siitä, kun paikkakunnalla kierteli mustalainen, Ullaksi nimitetty, ammatikseen povaten ja kerjäten leipää pussiinsa. Ja hän tapas sanoa, kun hän sai leivän, että antaa painua vaan leivän Ullan pussiin. Siitä se sananparsi on alkunsa saanut. Siitä on vain 20 vuotta.
Perhon kirkonkylän nuorisoseuran arkistoon jätetty 30.4.-29, Johan Koivukoski
*****
Käräjäjuttu kun Matti Möttönen menetti haukkumanimensä köhön
Noin neljäkymmentä vuotta siitä, kun Matti Möttöstä ruvettiin sanomaan köhöksi, siitä kun hän oli palaamassa häistä parin tytön kanssa. He tulivat järven yli veneellä ja vene kaatui ja he joutuivat kaikki veteen uimasilleen. Ja tytöt sanoivat Matille, että sinä olet kuin köhö, kun sinä pysyt noin hyvin veden päällä. Ja niin rupesivat ihmiset sanomaan Mattia köhö-Matiksi.
Mutta Matti haastoi tytöt käräjiin, ja kun tultiin lakitupaan, kysi tuomari, että olettekos tytöt sanonu tätä Matti Möttöstä köhöksi. Tytöt sanoivat että olemme kun kaikki muutkin ihmiset sanovat häntä köhö-Matiksi. Tytöille tästä ei tullut mitään vaan kanne kumottiin. Ja tuomari sanoi tytöille: Älkää enää sanoko Mattia köhöksi. Käräjiltä kun palasivat, sanoi tytöt Matille, että nyt sinä menetit köhös, sinä olet nyt vain köhötöin Matti. Ja sen nimen hän piti.
Perhon k.k. nuorisoseuran arkistoon jättänyt 30.4.-29, Johan Koivukoski
*****
”Kyyti on parempaa ko maito.”
Edellä mainittu sananparsi on syntynyt noin 30 vuotta sitten. Törmän Erkki vaihto ainuan lehmänsä hevoseen. Hän oli Kaisansa kans ajelulla. Naapuri sanoi: Nyt ei ole Kaisalla lehmää. Kaisa vastasi: Kyyti on parempaa ko maito.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Erkki Koivukoski
*****
”Kaks päinen ko Koivu-Jaakon savireki.”
Edellä mainittu sanansutkaus on syntynyt noin 25 vuotta sitten. Jaakko Koivukoski teki itselleen savireen, jossa oli molemmissa päissä noukat, joten rekeä ei tarvinnut milloinkaan kääntää savikuoppaan ajettaessa. Tästä erimallisesta reestä riitti puhetta kylällä pitkiksi ajoiksi ja viimein otettiin tavaksi sanoa: ”Kaks päinen ko Koivu-Jaakon savireki.”
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Erkki Koivukoski
*****
Neljäkymmentä vuotta sitten oli Koivukoskella ollut renki, joka oli omituinen siitä, että se söi aina kaikki mitä vatiin pantiin, oli enempi tai vähempi, ja kun lopetti syöntinsä, oli sanonut: Lukkoon kävi.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Jalmari Koivukoski
*****
Maaherra tuli pitämään kokousta Perhon pappilaan 40 vuotta sitten, johon oli kuntalaiset kokoontuneet kansakoulun perustamisesta päättämään. Maaherra esitti, että jotka kannattavat koulun rakentamista, niin nouskoot ylös. Muut nousi ylös paitsi Juho Koivukoski jäi istumaan. Kun huomasi hävinneensä, niin sanoi: Kun olisin syntynyt pakanapoikain aikana, ei tarvitsisi koulun penkillä istua.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Jalmari Koivukoski
*****
Neljäkymmentä vuotta sitten oli Perhossa mies, jota sanottiin Kuus-Jaakoksi, joka teki hautoja ja joka teki itsestään laulun: Kuus-Jaakko komia poika, lesken Eerun renki. Mul on morsian sievä ja hoikka, jossa ei oo kun henki.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Jalmari Koivukoski
*****
Anna Leenalla oli sulhanen Päkärä Jaakko. Sulhanen oli jollakin matkoilla. Sillon aikana meni Kuus-Jaakko Anna Leenan kans pappilaan kuulutuskirjan ottoon. Pappilasta kun he palasivat, niin sattu että Päkärä Jaakko tuli heitä pappilan sillalla vastaan. Päkärä Jaakko sanoi: Mitäs sinä minun morsiameni kanssa pappilassa kävit? Kuus-Jaakko vastasi: Kyllä sinä tämän saat, kun annat pullon viinaa. Päkärä Jaakko antoi ja meni morsiamensa kanssa pappilaan. Kirkkoherra sanoi: Eipäs minä tuollaista ihmettä ikinä ole kuullut, että sinä Anna Leena justiin kävit ja tulet uudestaan eri miehen kans kuulutuksille. Niin kirkkoherra kuulutti heidät.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Erkki Koivukoski
*****
Perhossa Metsä-Porasen talossa oli entisaikaan ollut hyvin ylpeä tytär nimeltänsä Maija. Hän oli ollut kaunis ja komea tyttö myöskin, jotenka on aivan luonnollista, että moni poika yritti häntä omakseen, mutta kuten sanottu, oli Maija ylpeä, niin ylpeä, ettei pitänyt ketään itsensä vertaisena.
Niinpä siis saivat kosijat muitta mutkitta pötkiä tyhjin toimin samaa tietä kuin olivat tuulleetkin. Maija vain lauloi: Oulusta ei ollenkaan ja Raahesta ei kelpaa. Taivaasta ei anneta ja maasta ei löydy vertaa.
Näin kului vuosia… Maijan poskilta jo alkoivat ruusut kadota ja lopulta alkoivat kosijoidenkin käynnit harveta. Viimein ei Maijalla ollut muuta keinoa kuin ottaa, kuka vain tulisi pyytämään.
Tulipa vihdoin joku vanha leskimies, joka oli vielä kaiken hyvän päälle musta ja ruma. Kotoisin oli mies Alajärveltä. Mies kosi Maijaa ja sai myöntävän vastauksen. Oli Maija sitten itsekin tuuminut, että kun minä aikani seuloin ja seuloin, jäi viimein pitkä, musta kauna seulaan.
Ker. seuran ark. 30.4.1929, Tyyne Sahipakka
*****
Juho Koivukoskella oli Lassilassa tupa, hän vuokrasi sen Kuus-Jaakolle sellaisella maksulla, että Jaakko pelaa kaikki talossa tarvittavat peluut. Sitten yhden kerran kahden vuoden aikana Juho haki Jaakon pelaamaan vuokrapeluuta. Mutta siitäpä Jaakon vaimo Maria oli kauhean vihainen ja sanoi: Kyllä sinä Jaakko teet aina niitä hulluja kauppoja ja rupeat nyt vuokrasta pelaamaan kaikki talossa tarvittavat peluut. Juho sitten vielä nosti vuokraa, että pitää kunnossa talon saunan kiuas. Tämän kuultuaan Jaakko ja Maria muuttivat pois Lassilasta ja lähtivät etsimään huokeampaa vuokra-asuntoa
Perhon Kirkonkylän n.seuran arkistoon jättänyt 30.4.1929, Lyydia Koivukoski
*****
Entisen kuuluisan tervanpolttajan Juho Koivukosken retonkin teko oli omituisempaa kuin tänä aikana, sillä kun hän oli hautaa polttamassa, oli hällä hurstihousut jalassa. Tervaa kun tuli kovasti ja se oli kuumaa, niin hän otti housut jalastaan ja kasteli ne tervassa aivan märäksi ja pani kuivamaan.
Hänen emäntänsä oli tästä aivan hirveän vihainen, että mitä sinä olet housusi tervannut. Juho tuumasi vain, että minä tein nyt sitä uutenaikaista retonkia ja pani housut pyhäaamuna jalkaansa ja meni kirkkoon. Siitä on noin 40 vuotta sitte.
Perhon kirkonkylän nuorisoseuran arkistoon jätetty 30.4.-29, Johan Koivukoski
*****
Jylhän Aapa, joka kuvitteli lentoa noin 100 vuotta sitten. Hän laittoi siivet, köytti selkäänsä ja meni tuvan harjalle. Kova tuuli kun oli, niin lensi noin 200 metriä ja putosi järveen. Toisen talon emäntä kun näki järvessä tuollaisen ihmeen, meni sanomaan naapurilleen, että mikä tuolla järvessä noin mouhuaa. Talon väki jotka tiesi olivat vain levollisia ja sanoivat: Aapa tästä lähti lentoon, oiskohan puonnu järveen.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Erkki Koivukoski
*****
Ensimmäinen kahden hevosen vetämä välttiaura saatiin lahjaksi Etelä-Suomen maamiesseuralta. Ja se tuli kunnan omaksi, kun täällä ei vielä ollut maamiesseuroja. Ensimmäinen kyntönäytös sillä annettiin maamiesseuran neuvojan opastamana herastuomari Erkki Kuusjärven omistamalla maalla Perhon kirkonkylässä syyskuussa 1871.
Perhon kirkonkylän nuorisoseuran arkistoon jätetty 30.4.-29, Johan Koivukoski
*****
Kun Sakarias Säynälampia noin 40 vuotta sitten syytettiin kruunun metsän varastamisesta ja haastettiin käräjiin. Kun hän tuli lakitupaan, tuomari kysyi, oletko sinä Sakarias Säynälampi varastanut kruunun metsästä puita. Sakarias vastasi: Hä? Tuomari kysyi kovemmasti: Oletko sinä Sakarias Säynälampi varastanut kruunun metsästä puita? Sakarias vastasi: Korkea laki ja oikeus puhuu kovempaa, minä olen vähän huonokuuloinen. Silloin tuomari suuttui, koputti rintaansa ja huusi, että korvat olivat haljeta: Oletko sinä Sakarias Säynälampi varastanut kruunun metsästä puita? Sakarias vastasi: Ei yhtään puuta. Tuomari sanoi: Ei minä jaksa huutaa, hän on hullu, ajakaa ulos. Niin Sakarias Säynälampi pääsi rauhaan.
Arkistoon kerätty Perhossa 28.4.1929, Erkki Koivukoski
*****
Porasen isäntä oli kerran lähtenyt koululle asioilleen. Sillä aikana olivat pojat ruvenneet palvelijoita kiusaamaan, jotka istuivat kaikessa rauhassa. Tavataan sanoa ”lyhyeltä leikki lystiä” ja niinpä kävi nytkin. Kun pojat hyppyyttivät tyttöjä, sattui toisen hame kermasaavin korvaan, saavi kaatui ja kerma pitkin lattiaa. Silloin tuli hätä, miten isännälle sanotaan. Pojat alkoivat rahoja kokuamaan ja tytöt pesemään lattiaa minkä ehtivät. Ja sattuipa onnestamaan, että lattia oli pesty ja rahat koottu, ennen kuin isäntä tuli kotiin. Isännälle annettiin rahat ja sanottiin: Voi on myöty ja tässä on voista rahat.
Jätetty Perhon k.k. nuorisoseuran arkistoon 1.5.-29, Saima Sahipakka
*****
Ennen vanhaan aikaan, kun Savon pojat kulettivat tervaa Kokkolaan, poikkesivat he aina syöttämään hevosiaan Perhossa Sahipakalle. Siinä oli silloin palvelijana Kaisa-niminen tyttö. Kun Kaisa näki Savon poikain tulevan, polki hän niin kovaa rukkia, että rukin veivi kuumeni. Toiset palvelijat silloin kurissaan hakivat lunta ulkoa ja heittivät rukin veiviin. Silloin talon isäntä Antti Sahipakka, jota kansan suussa Sahin äijäki nimitettiin, oli sanonut: Rukki kuumenee, kun Vehka-Kaisa kehrää! Siitä on saanut alkunsa tämä sananparsi.
Jätetty Perhon k.k. nuorisoseuran arkistoon toukok. 1 p. 1929, Saima Sahipakka
*****
Sunnuntaina ei saanut sulkea syksyllä eläimiä navettaan. Jos sataa sunnuntaina, sataa viikollakin joka päivä. Maanantaina ei saanut aloittaa minkäänlaista työtä, joka tuli kestämään useampia päiviä. Maanantaina ei saanut laskea karjaa ensi kerran laitumelle.
Tiistaina sai hevosen ensi kerran valjastaa kärryjen eteen. Silloin ei sitä koko kesänä onnettomuus kohdannut. Tiistaina voitiin ruveta rouhimaan talvella haudan polttoa varten, jos oli mieli saada paljon tervaa. Keskiviikkona ei saanut keritä lampaita. Silloin ei myöskään saanut ajaa sontaa pellolle varsinkaan alkukuusta, se oli sama kuin sen kaataisi ojaan.
Torstaina ei saanut mitään viljaa kylvää, koska se oli kadepäivä. Lampaita ei saanut laskea torstaina ensi kertaa laitumelle. Perjantaina on nauris aina kylvettävä, jos oli mieli saada hyvän naurissadon. Ei saanut katsoa taakseen kun palas kylvämästä. Perjantaina ei saanut aloittaa kasken kaatoa. Lauantaina piti aloittaa elonleikkuu. Mihin suuntaan tytöt lauantai-iltana tuvan laastuaan roskat vie, sieltä päin heille sinä iltana sulhanen tuli.
Perhon kirkonkylän arkistoon jättänyt 30.4.1929, Lyydia Koivukoski
*****
(Tämä toisinto tunnetaan nimellä Kukko-Jussin polska)
Eveliina viiden kuudentoista / ja kaunis kuin lemmen kukka / siittäkin saattoi hengen ottaa / tuo Kukko-Maijan Jukka.
Mitähän tuo Kukko-Jussi / mahtoikin ajatella / kun siittäkin saattoi hengen ottaa / jota hän rakasteli.
Kukko-Jussi se kaunis poika / vaan rokko oli naamaa syönyt / senkös tähden hän Eveliinaa / kangella päähän on lyönyt.
Eveliinan mamma se lahden rannalla / valittaa ja huutaa / kun tappoi mun ainoan tyttäreni / ei mulla ollu muuta.
Kukko-Jussi se Tialan kylällä / oli poikain paras / usiasti hän lesken Lissun / kamarin oven avas.
Kukko-Maija se aitan portaalla / itki kaikkein nähden / kun Eveliina se tapettiin / sen lesken Lissun tähden.
Eikä Kukko-Maija silloin tiennyt / kun Eveliinan ruumista pesi / että tästäkin asiasta / taitaan tulla esiin.
Kaikki sen tiesi vanhastaan / että Kukko-Maija on paha / kun Vaasan linnassa vankina ollu / ja sieltäkin auttoi raha.
Pois on viety Kukko-Jussi / Perhosta laulamasta / jo on laannut Eveliinan ääni / lahdelta kuulumasta.
*****
Ei itketä vaikka erotaan
Edellä mainittu sananparsi on syntynyt, kun jauho-Heikki kuluki sinporsaita kaupalla noin 60 vuotta sitten. Kun porsas kuoli, otti hän sorkista kiinni, heitti tiepuoleen ja sanoi: Ei itketä vaikka erotaan.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Erkki Koivukoski
*****
Juomalaulu
Anttilan Erkki on ensimmäinen / ja Sahin Jussi toinen / Koivu-Aapa on kolmas mies / joka on samanmoinen.
Tämän laulun on tehnyt Erkki Anttila juomakumppaneistaan. Mikä ihmeellisintä, on siinä sovitettu mainittujen miesten nimet iän mukaan vanhimmasta päästä. Laulu on syntynyt Koivukosken Isontuvan porstuakamarissa heidän juomingeissaan ehkä noin 1880-luvulla.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.-29, Antti Koivukoski
*****
Surulaulu
Kun katselen linnan muurille / noita kolkkoja paikkoja / niin muistuu mieleheni / noita lapsuuden aikoja.
Alla olin kahrenkymmenen / kun suru mua kohteli / kun parhaassa nuoruuden ajan / minä lopetin juoksuni.
Tämän laulun on sepittänyt Jaakko Annala sedästään. Hänen setänsä (nimeä en ole saanut tietooni) oli ollut juoppo mies ja oli juovuspäissään tehnyt miesmurhan, josta hänet oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen. Tämän johdosta omisti Jaakko Annala hänelle tämän laulun.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.-29, Antti Koivukoski
*****
Hirveätä on verr´ hangella
Tämä sanontatapa on tullut siitä, kun Möttösen lesken Eerun taloon tuli vävy. Eerun isäntä tykkäsi vävystään hyvin, kun vävy oli ahkera työmies, sillä talon miehet siinä eivät tehneet mitään. Eräänä päivänä isäntä meni naapurin vanhalle Markku-isännälle kehumaan vävyään, niin Markku sano halveksivasti: Hirveätä on verr´ hangella. Tarkoittaen vävyn työntekoa siihen verrattuna, kun talon miehet eivät tehneet mitään.
Perhon Kirkonkylän n.seuran arkistoon jättänyt 30.4.1929, Lyydia Koivukoski
*****
Ilimankos ei sitä isät ymmärrä
Tämän lauseen sanoi nuori Koivu-Juho. Lapset olivat tulleet kansakoulusta, joka oli juuri perustettu ja aloitti ensimmäisen toimintavuotensa, ja alkoivat katsella läksyjään. Juho kävi heiltä heti uteliaana kyselemään, että minkälaisia läksyjä nyt annettiin. Lapset koettivat selittää innokkaina mm. että tämä on äidinkieltä. Juho hiukan tarkastettuaan kirjaa lausui: Ilimankos ei sitä isät ymmärrä. Hän kuului sen aikusiin ankariin kansakoulun vastustajiin.
Kerännyt arkistoon Perhossa 28.4.-29, Antti Koivukoski
*****
Litraa mitäs litraat, mutta pane mun hinkkini täyteen
Tapaus, jolloin tämä sanontatapa on syntynyt, sattui siihen aikaan, jolloin viinanmyynti oli vapaata ja vanhojen mittojen ja painojen tilalle (kuten kannu, kortteli, naula jne.) otettiin nykyisin käytännössä olevat mitat ja painot. Juuri tähän aikaan sattui Onnelan Matti menemään viinapuotiin, jolloin häneltä kysyttiin, että montako litraa Matti haluasi viinaa. Hetken epäröityään oli hän vastannut: Litraa mitäs litraat, mutta pane mun hinkkini täyteen.
Arkistoon kerännyt Perhossa 25.4.-29, Jalmari Koivukoski (nuorempi)
*****
Ei ennen tule kunnon kesää, ennen kuin lumi sulaa visusti pois.
Tämän lauseen on ensin sanonut Oisa-Antti, joka oli tunnettu kaikkialla ennustajana. Tämän johdosta häneltä kerran kysyttiin, jotta milloinkas se kesä nyt tulee, johon Antti oli vastannut tuolla lauseella. Varmasti tämä ennustus ainakin piti paikkansa, jota vieläkin hyvin usein kuulee mainittavan.
Kerännyt arkistoon Perhossa 25.4.1929, Jalmari Koivukoski (nuorempi)
*****
Sinäpä sen tiijät
Sanansutkauksen on lausunut Juho Kinni (Pitkälahti). Kun hänelle varsinkin jokin oppineempi puhui tai selitti jotain asiaa, oli Juholla tapana sanoa: Sinäpä sen tiijät.
Kerännyt arkistoon Perhossa 25.4.1929, Jalmari Koivukoski (nuorempi)
*****
Ko minä huomasin, että olen liikaa, ni minä lähin pois
Ensimmäiseksi on tämän lauseenparren lausunut Sirkka-Erkki. Hän oli kunnan avustamana eli silloisen sanontatavan mukaan ruotivaivaisena. Erkki oli sijoitettuna uuteen ruotipaikkaan, jonne hän heti läksikin. Perille tullessaan oli isäntä ladatulla jousipyssyllä, jossa oli terävä puukko nuolena, tähdännyt aina Sirkka-Erkkiä silmään, vaikka hän kierteli ja vaihteli istumapaikkaansakin. Viimein kun tästäkään ei näyttänyt olevan apua, katsoi Erkki parhaaksi kokonaan poistua. Takaisin tullessaan oli häneltä ihmetellen kysytty, että miksikäs se Erkki nyt jo pois tuli. Tähän oli hän vähän kärsimättömänä vastannut: Ko minä huomasin, että olen liikaa, ni minä lähin pois.
Kerännyt arkistoon Perhossa 25.4.1929, Jalmari Koivukoski (nuorempi)
*****
Perhon Musatassamaassa asui veljekset, jotka nimittelivät toisiaan. Erään kerran veljekset lähtivät Kokkolaan ja rupesivat ryyppimään siellä, lähtivät kotomatkalle. Kun tulivat ensisyöntipaikkaan, joka on 27 km Kokkolasta Perhoon päin, toinen veljeksistä sanoi: Kääkkänä, missä hevonen on? Kääkkänä vastasi: Kuule Tamppikaula, kyllä se on oletetusti jäänyt kaupunkiin.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.1929, Jalmari Koivukoski
*****
Ensimmäinen polkupyörä nähtiin Perhon teillä ensikerran vuonna 1884. Ja sekin oli vain entisen pappilan rengin Antti Paavolan tekemä. Hän kun oli ollut Etelä-Suomessa päin töissä, oli nähnyt siellä oikean pyörän. Hän kun tuli sieltä tänne, rupesi jäljittelemään ja teki pyörän. Huononlainenhan se oli ollut, mutta ajaminen sillä vain oli käynyt.
Perhon kirkonkylän nuorisoseuran arkistoon jättänyt 30.4.-29, Johan Koivukoski
*****
Kerkesinpä aivan parhaaseen kahuun
Edellä oleva sanontatapa on tullut siitä, kun entinen Nivalan Juho meni kirkkoon ja hän meni niin myöhällä, että kirkkoväki oli juuri tulossa kirkosta pois, niin hän tuumasi että: Kerkesinpä aivan parhaaseen kahuun. Siitä on noin 40 vuotta sitten.
Perhon Kirkonkylän Nuorisoseuran arkistoon kerätty 30.4.-29, Johan Koivukoski
*****
Kokkonevan taistelu
Kokkonevan taistelua Perhossa vuosien 1808-09 sodan aikana oli Juho Koivukoski katselemassa. Mainitun taistelupäivän aamuna hän puhutteli Suomen armeijan sotapäällikköä von Fieandtia ja keskusteli hänen kanssaan. ”Jos Juho Koivukoski”, sanoi Fieandt, ” viipyy täällä iltaan, niin saatte venäläisten herrojen kultakelloja ja rahaa.”
Fieandt rupesi järjestämään joukkoaan, pappi ripitti sotamiehiä, kaikki oli taisteluvalmiina. Fieandt katseli kiikarillaan Kokkonevan eteläpuolelle sijoittuneen Venäjän armeijan liikkeitä ja sanoi: ”Nyt ne rupeavat ampumaan, ottavat jo lehdeksiä pois kanuunan suulta.”
Samassa laukaisivat Suomen miehet kanuunoillaan. Kuula tunkeutui venäläisten kanuunan suusta sisään ja rikkoi sen sirpaleiksi sekä tappoi ainakin yhden venäläisen sotamiehen. Mutta valmiina olivat venäläistenkin miehet, he alkoivat kanuunoillaan ampua.
Fieandtin kehotuksesta laskeutui Juho Koivukoski lähellä olevaan vallihautaan. Siellä hän seurasi taistelun kulkua. Hän kertoi, kuinka taistelun alkupuolella luutnantti Schöneman komensi sotamiehiä käskien heitä hajaantumaan. Hän kiukutteli sotamiehille, vieläpä löikin heitä sapelillaan.
Sotamiehet uhkailivat, ja saman päivän illalla kaatui Schöneman, kuten luullaan, omien sotamiesten luotien lävistämänä. Hänen hautansa on Kokkonevan syrjässä. Siellä muistopatsas on pystytetty hänen haudalleen.
Perhossa 28.4.1929 arkistoon kerännyt, Erkki Koivukoski
*****
Kuolonrämäkkö
Tämä paikannimi johtuu siitä, kun sille mainitulle rämäkölle on kuollut eräs mummo. Hän oli lähtenyt eräänä kesänä sunnuntaiaamuna varhain nyyty kainalossa Jylhältä suoraan kirkkoon. Matka on noin 7 kilometriä. Voimansa olivat kuitenkin uupuneet mainitulla rämäköllä, josta hänet löydettiin kuolleena. Paikka tunnetaan tällä Kuolonrämäkön nimellä, ja se sijaitsee Koivukoskelta koilliseen noin kilometrin päässä.
Arkistoon kerännyt Perhossa 28.4.-29, Antti Koivukoski
*****
Isäni Pietari Sahipakka ja Juho Engvist lähtivät eräänä aamuna hakemaan honkia ruununmetsästä. Kun he tulivat Juurikkalammen lähelle, sanoi Juho: ”Tuostakin hongasta olen monta metsoa ampunut.” Juho kun oli aina keväällä kulkenut soitimessa. Sitten oli Juho jäänyt siihen kaatanmaan puita ja isä oli mennyt vähän edemmäksi, vaan isä olikin ruvennut pitkästymään, kun ei Juhon hakkuuta alkanut kuulua.
Hän lähti katsomaan ja näki Juhon makaavan suullaan hongan vieressä, johon oli kerran ehtinyt lyödä. Silloin oli isä huutanut toisia honganhakijoita apuun, jotka olivat vähän edempänä. Kun he tarkastivat ukkoa, huomasivat he, että ukko oli kuollut.
Silloin miehet olivat reivanneet köysistä rekeen pohjan ja nostivat ukon rekeen. Ennen lähtöään oli isä kirjoittanut siihen honkaan, jota hän oli kaatanut, hänen kuolinpäivänsä, joka vieläkin näkyy siinä.
Sitten miehet lähtivät tuomaan kotiin ruumista. Kotona oli kaikki säikähtänyt, kun tällainen tapaus oli tullut ihan äkkiarvaamatta. Vaan Juhon vaimo oli vain tuumannut: ”Piot paranee kun väki vähenee. Kyllä meidän ukko taivaaseen pääsee, se on kirjansa lukenut.”
Onhan niitä aviovaimojakin monenlaisia.
Jätetty Perhon k.k. nuorisoseuran arkistoon toukok: 1 p:n. 1929, Saima Sahipakka
*****
Jylhän Matti-isäntä, jota ennen sanottiin Pääkköseksi, sairasteli. Hän eräänä päivänä tunsi itsensä huonovointiseksi ja sanoi pojalleen, että lähe hakemaan pappia. Mutta pappia odotellessa hänelle tuli aika pitkäksi, niin lähti hän katsomaan vesimyllyn patoa, joka oli kahden kilometrin päässä Pirttikoskella.
Kun hän palasi sieltä kotia, oli pappi tullut ja istui penikillä. Mutta Matti ei häntä huomannut, kun tuli. Heti kun aukaisi oven, sanoi äkäisesti:” Pojat, helvetin laiskat, jotukaa myllyn paolle ja heti.” Sitten vasta hän huomasi papin ja hämmästyen sanoi: ”Ka pappiko täällä, voi hyvä pappi, antakaa anteeksi, minä tulen evään kanssa sinne teille kolmeksi viikoksi tekemään parannusta.”
Perhon Kirkonkylän n.seuran arkistoon jättänyt 30.4.1929, Lyydia Koivukoski
Valokuva-aarteita
Pari kolme vuotta sitten Perhon kunnanviraston ullakolta löytyi vaatimattoman näköinen pahvilaatikko. Sisältöä tutkittaessa tuli esiin seuraavaa: kahdeksassatoista valokuvaamon pahvikotelossa oli vanhoja, pieniä mustavalkokuvia – tarkemmin tutkittuna kuvia kuvista – 574 kappaletta. Jokaisessa kotelossa oli myös kuvien filmi sekä A4-koon papereille juoksevalla numerolla, koneella kirjoitetut kuvatiedot.
Kuvatiedoissa tuli esille iso joukko perholaisia henkilöitä sekä aika- ja paikkatietoja. Ihmisiä on kuvattu yksittäin, perhekunnittain, erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja työnsä ääressä. Kuvat ovat suunnilleen ajalta 1900-1950. Laatikossa oli vielä lisäksi käsinkirjoitettuina em. tunnistetiedot – käsialat vaihtelevat, joten kuvausurakan ja tekstit tehneitä lienee ollut useampi henkilö.
Mihin tarkoitukseen kuvat on kerätty, siis ilmeisesti perholaisten albumeista kuvaamalla, sitä ryhdyttiin miettimään ja selvittelemään kunnassa, kotiseutuyhdistyksessä ja kirjastossakin. Yhden selityksen tarjoaisi Perhonjokilaakson historia -teos vuodelta 1987, johon kaiketi tarvittiin kuvia. Naapuripitäjissämme on nimittäin ollut vastaavia kuvausprojekteja tuohon aikaan, siellä tekijänimetkin ovat tiedossa, mutta perholaiset työmyyrät eivät ole nimiään laatikon materiaaliin jättäneet. Tiedusteluja on tehty taholle jos toisellekin, mm. entinen kansalaisopiston rehtori Heikki Julkunen piti historiateosteoriaa mahdollisena; tosin se ei selitä kuvien runsasta määrää.
Kuvien alkuperä askarrutti, ja niinpä kotiseutuyhdistys kävi tutkimassa kevään korvalla kunnanviraston arkistoja – ja jotain löytyi, vaikka ei ihan tavoittelemaamme. Kulttuurilautakunnan pöytäkirjassa 18.11.1982 on seuraava merkintä: ”Poistuvien rakennusten valokuvaaminen. Todettiin, että Perhossa on jossakin määrin valokuvattu poistuvia rakennuksia ym. kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Yhteistyökokous totesi, ettei kunnassa ole vielä tarkoitukseen sopivaa säilytyspaikkaa valokuva-arkistolle.” Puheenjohtajana on ollut Ahti Väkiparta, ja kokoukseen oli kutsuttu myös Paavo Riihimäki ja Antero Simsiö Perhon kotiseutuyhdistyksestä.
Tästä päätöksestä lienee saanut alkunsa siis eräs toinen valokuvausprojekti kesältä 1984, jolloin Eino Riutta, Aarne J. Poikola ja Markku Göös kiersivät kuvaamassa 210 perholaiskohdetta, lähinnä vanhoja rakennuksia, osin sisätiloineenkin. Näihin kuviin Eino Riutta on koonnut runsaat kirjalliset tiedot mm. talon asukkaista ja rakennuksen vaiheista. Tämän kokoelman hän lahjoitti Perhon kotiseutuyhdistykselle vuonna 1993, kokoelmaa säilytetään kotiseutuarkistossa. Mukana olleista filmeistä yhdistys teetti keväällä 2012 kuvat, jotka on laitettu rakennustietoineen kirjaston Perho-kokoelmassa säilytettäviin albumeihin. Samalla tavalla albumeihin on talletettu kesällä 2012 aiemmin mainitut henkilökuvat kuntalaisten katseltaviksi, vaikka näiden kuvien lopullinen syntyhistoria ei ole vielä selvinnytkään.
Mutta palaan edelleen kunnanviraston mystiseen löytöön:
Seuraava valokuvia koskeva kulttuurilautakunnan kirjaus on päivätty 13.9.1983, edelleen Väkiparran puheenjohtajakaudella: ”Jäljellä olevien kulttuurilautakunnan vuoden 1983 määrärahojen käyttö. Kokous keskusteli mahdollisuudesta anoa kunnanhallitukselta varojen siirtoa momentilta toiselle. Varoja voitaisiin käyttää seuraavasti: a) Perhon perinnejulkaisun toimittaminen – – b) Vanhojen valokuvien keruu ja reprodusointi. Varoja voitaisiin käyttää vanhojen valokuvien keruun käynnistämiseen. Projektissa voitaisiin käyttää Perhon kameraseuran apua. Vaihtoehtoisesti keruun voisi keskittää tiettyyn teemaan tai henkilöön (esim. perholaisen Kusti Pannulan valokuvat).”
Mitä tämän jälkeen sitten tapahtui, sen jäljille emme ainakaan toistaiseksi ole päässeet. Kuka/ketkä mahdollisesti aloittivat mittavan kuvaus- ja tunnistetietourakan, mihin kuvia on käytetty, miksi ne unohtuivat ilman tekijätietoja vuosikymmeniksi kunnanviraston ullakolle? Salapoliisiromaanin aineksiahan tässä – ja varmaan asia selvinnee ennemmin tai myöhemmin.
Edellä kerrotuista, löytyneistä kuva-aarteista järjestettiin näyttely Perhon kirjaston Sinisiivessä 28.2.-15.4.2012. Järjestäjinä olivat kirjasto, kotiseutuyhdistys ja vapaa-aikatoimi. ”Perholaisia potreteissa – valokuvia vanhoilta ajoilta” -näyttely herätti suurta kiinnostusta. Yleisö sai tarkentaa kuvatietoja, koska monenkaan kuvan merkinnät eivät ole täydelliset. Myös nämä kuvat on siis koottu albumeihin tunnistetietoineen ja albumeita säilytetään kirjaston Perho-kokoelmassa.
Valokuvaaja A. K. Pannula
Monet perholaiset tunnistavat useista edellä mainituista kuvista pitäjän oman valokuvaajan, A. K. Pannulan persoonallisen nimen tai nimikirjaimet. Antti Kustaa Erkinpoika Pannula (s. 6.6.1880, k. 13.8.1950) teki elämäntyönsä Pannulan kylällä maanviljelijänä ja valokuvaajana. Kustaa Pannula oli mukana kunnan luottamustoimissa, mm. valtuustossa; hän kuului myös Osuusliikkeen ja Metsänhoitoyhdistyksen perustajajäseniin. Pannula julkaisi lehtitekstejä ja teki Amerikan matkan vuosina 1918-1920.
A. K. Pannulan sukujuuret ovat Vimpelin Sivuloissa, hänen veljensä Joel Pannula tunnetaan paikkakunnalla musiikkimiehenä. Kustaa Pannulan ensimmäinen vaimo oli Hilda Antintytär Vasalampi; tämän kuoltua uudeksi vaimoksi tuli Esteri Pyysaari. Perheessä oli myös lapsia.
A.K. Pannula mainitaan Suomen valokuvataiteen museon tiedoissa: ”Pannula kuvasi paljon kiertäessään lestadiolaisena puhujana. – – Pannula toi Amerikasta palattuaan kaksi kameraa, joten hän oli todennäköisesti oppinut kuvauksen siirtolaisena ollessaan. – – Myös Eemil ja Elli Jylhä olivat opastaneet Pannulaa kuvauksessa. – – Kuvausaika 1920-50-l. – – Kuvastoista mainitaan, että (lasi)negatiivit tuhoutuivat Pannulan kotitalon purkamisen yhteydessä.” Monien vanhojen kuvauskohteiden katselemisesta nyt 2000-luvulla saamme kuitenkin kiittää tuon ajan paikallista kuvaajaa, Pannulan Kustia.
Nämä edellä mainitut valokuvat ovat myös katseltavissa Facebookissa ryhmässä Perhon wanhat valokuvat.
Mirja Siironen
Perhon kotiseutuyhdistys
PERHOLAISTEN SOTAVETERAANIEN
HAASTATTELUKASETIT DIGITAALISEEN MUOTOON
Perhon kunnan kotiseutuarkistossa on ollut/on säilytettävänä Perhon sotaveteraanien osastossa vuonna 1991 tehtyjä perholaisveteraanien ja heidän puolisoidensa haastatteluja. Haastatteluissa he kertovat sota-ajoista ja sotakokemuksistaan. Veteraanit Arvo Kinnunen ja Taito Tyynelä ovat kiertäneet tuolloin jututtamassa 80 henkilöä pienille mini-C-kaseteille (86 kpl, á 40 min).
Äänitteitä on tällaisenaan nykypäivänä miltei mahdoton kuunnella, myöskään ääninauhat eivät ole ikuisia säilyvyydeltään. Tarinaperinnettä haluttiin tarjota myös nykysukupolville. Näistä syistä Perhon sotaveteraanit ja Perhon kotiseutuarkisto on päätynyt aineiston digitaaliseen tallennusmuotoon muistitikulle. Äänitteet ovat nyt kuunneltavissa tietokoneella Perhon kirjastossa.
Listatut tiedot siirrosta C-kaseteilta digimuotoon muistitikulle/CD-tiedostoon:
| tyyppi | kommentti | |||
| 0 | A | C-kas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 0 | B | C-kas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 1 | A | minikas. | Alanko Olavi | OK, vain 8min |
| 1 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 2 | A | minikas. | Alanko Onni | OK |
| 2 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 3 | A | minikas. | Alanko Yrjö | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 3 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 4 | A | minikas. | Vähämäki Eino | Kasettia ei ole |
| 4 | B | minikas. | Kasettia ei ole | |
| 5 | A | minikas. | Anttila Kaleva | OK |
| 5 | B | minikas. | OK | |
| 6 | A | minikas. | Anttila Kauno | OK |
| 6 | B | minikas. | OK | |
| 7 | A | minikas. | Anttila Suoma | OK |
| 7 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 8 | A | minikas. | Aronen Väinö | OK |
| 8 | B | minikas. | OK | |
| 9 | A | minikas. | Hakala Tauno | OK |
| 9 | B | minikas. | OK | |
| 10.1 | A | minikas. | Hakala Seija | OK |
| 10.1 | B | minikas. | OK | |
| 10.2 | A | minikas. | Hakala Seija | OK |
| 10.2 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 10.3 | A | minikas. | nimetön | OK, vain 30min. Kasetti Nauhuriharjoittelua |
| 10.3 | B | minikas. | OK, enimmäkseen nauhuriharjoittelua | |
| 11 | A | minikas. | Erkkilä Onni | OK, vain 11min |
| 11 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 12 | A | minikas. | Haukirauma Kalervo | OK |
| 12 | B | minikas. | OK | |
| 13 | A | minikas. | Harju Otto | OK |
| 13 | B | minikas. | OK | |
| 14.1 | A | minikas. | Hietaniemi Reini | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 14.1 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 14.2 | A | minikas. | Hietaniemi Reini | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 14.2 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 15 | A | minikas. | Hietaniemi Rauni | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 15 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 16 | A | minikas. | sama kasetti kuin 17 | |
| 16 | B | minikas. | Hietala Helli | OK, mutta alussa pätkivää ääntä |
| 17 | A | minikas. | Hietala Matti | OK |
| 17 | B | minikas. | sama kasetti kuin 16 | |
| 18 | A | minikas. | Hietala Paavo | OK, vain 12min |
| 18 | B | minikas. | sama kasetti kuin 19 | |
| 19 | A | minikas. | sama kasetti kuin 18 | |
| 19 | B | minikas. | Oksanen Kalervo | OK |
| 20 | A | minikas. | Honkonen Voitto | OK |
| 20 | B | minikas. | OK vain 15min | |
| 21.1 | A | minikas. | Humalajoki Ilmari | OK |
| 21.1 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 21.2 | A | minikas. | Rantala Osmo | OK, 30min kasetti |
| 21.2 | B | minikas. | OK | |
| 21.3 | A | minikas. | Elli Mäntynen | OK, lyhennetty tyhjää välistä |
| 21.3 | B | minikas. | OK | |
| 22 | A | minikas. | Lampela Pauli | OK, vain 11min |
| 22 | B | minikas. | sama kasetti kuin 23 | |
| 23 | A | minikas. | sama kasetti kuin 22 | |
| 23 | B | minikas. | Humalajoki Tenho | OK, mutta alussa pätkivää ääntä |
| 24 | A | minikas. | Humalajoki Matti | OK |
| 24 | B | minikas. | sama kasetti kuin 25 | |
| 25 | A | minikas. | sama kasetti kuin 24 | |
| 25 | B | minikas. | Möttönen Salli | OK |
| 26 | A | minikas. | Hämäläinen Kauno | OK |
| 26 | B | minikas. | OK | |
| 27 | A | minikas. | Jänkä Armas A. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 27 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 28 | A | minikas. | Jänkä Arvo | OK, 30min kasetti |
| 28 | B | minikas. | OK | |
| 29 | A | minikas. | Kalliokoski Aarne | OK |
| 29 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 30 | A | minikas. | Kellokoski Tauno | OK |
| 30 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 31 | A | minikas. | Kellokoski Leevi | OK |
| 31 | B | minikas. | OK, vain 11min | |
| 32 | A | minikas. | Kivelä Kerttu | OK |
| 32 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 33 | A | minikas. | Kivijärvi Onni | OK |
| 33 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä | |
| 34 | A | minikas. | Kivijärvi Leo | OK |
| 34 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä | |
| 35 | A | minikas. | Koivukoski Antti | OK |
| 35 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 36.1 | A | minikas. | Koskela Simo | OK |
| 36.1 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä | |
| 36.2 | A | minikas. | Koskela Simo | OK |
| 36.2 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 37 | A | minikas. | Koskela Viljo | OK |
| 37 | B | minikas. | OK | |
| 38.1 | A | minikas. | Korpiaho Reino | OK, mutta alussa pätkivää ääntä |
| 38.1 | B | minikas. | OK, mutta lopussa pätkivää ääntä | |
| 38.2 | A | minikas. | Korpiaho Reino | OK |
| 38.2 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 39 | A | minikas. | Kuusjärvi Kaino | OK |
| 39 | B | minikas. | OK | |
| 40 | A | minikas. | Kujala Taito | OK |
| 40 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä | |
| 41 | A | minikas. | Kujala Taini | OK |
| 41 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 42 | A | minikas. | Korpi Samuli | OK |
| 42 | B | minikas. | OK | |
| 43 | A | minikas. | Kuusjärvi Armas | OK |
| 43 | B | minikas. | Humalajoki Tauno | OK |
| 44 | A | minikas. | Humalajoki Viljo | OK |
| 44 | B | minikas. | sama kasetti kuin 45 | |
| 45 | A | minikas. | sama kasetti kuin 44 | |
| 45 | B | minikas. | Linna Heikki | OK |
| 46 | A | minikas. | Linna Heimo | OK |
| 46 | B | minikas. | pelkkää piippausta, ei tehty | |
| 47.1 | A | minikas. | Linna Tauno | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 47.1 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 47.2 | A | minikas. | Linna Hannes | OK |
| 47.2 | B | minikas. | OK | |
| 48 | A | minikas. | Leskelä Ilmari | OK |
| 48 | B | minikas. | OK | |
| 49 | A | minikas. | Pannula Eino | OK, vain 14min |
| 49 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 50 | A | minikas. | Pannula Väinö | OK |
| 50 | B | minikas. | OK | |
| 51 | A | minikas. | Pannula Salli | OK, vain 11min |
| 51 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 52 | A | minikas. | Pannula Rauni | OK |
| 52 | B | minikas. | OK | |
| 53 | A | minikas. | Pannula Emil | OK |
| 53 | B | minikas. | Pannula Tyyne | OK, mutta alussa pätkivää ääntä |
| 54 | A | minikas. | Poikola Sanni | OK |
| 54 | B | minikas. | sama kasetti kuin 55.1 | |
| 55.1 | A | minikas. | sama kasetti kuin 54 | |
| 55.1 | B | minikas. | Poikola Armas | OK |
| 55.2 | A | minikas. | Poikola Arvo | OK |
| 55.2 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä | |
| 56.1 | A | minikas. | Poikola Aarne | OK |
| 56.1 | B | minikas. | Poikola Aarne | tyhjä, ei tehty |
| 56.2 | A | minikas. | Poikola Aarne | OK |
| 56.2 | B | minikas. | Poikola Aarne | erittäin heikko ääni, alussa kelvoton |
| 56.3 | A | minikas. | Rantala Erkki | OK; lyhyt pätkä keskeltä kasettia |
| 56.3 | B | minikas. | Nimetön | OK; lyhyt pätkä keskeltä kasettia |
| 57.1 | A | minikas. | Poranen Eila | OK |
| 57.1 | B | minikas. | Poranen Eila | tyhjä, ei tehty |
| 57.2 | A | minikas. | Poranen Eila | OK, mutta lopussa pätkivää ääntä |
| 57.2 | B | minikas. | Poranen Eila | OK, mutta alussa pätkivää ääntä |
| 58 | A | minikas. | Poranen Kalle | OK |
| 58 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä, vain 8min | |
| 59 | A | minikas. | Päivärinne Martti | OK |
| 59 | B | minikas. | OK, mutta paljon kohinaa | |
| 60 | A | minikas. | Pitkäaho Aate | OK |
| 60 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 61 | A | minikas. | Pöytäsaari Leevi | OK |
| 61 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 62 | A | minikas. | Patovisti Reino | OK |
| 62 | B | minikas. | sama kasetti kuin 63 | |
| 63 | A | minikas. | sama kasetti kuin 62 | |
| 63 | B | minikas. | Peltokangas Eerik | OK |
| 64 | A | minikas. | Rantala Martti | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 64 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 65 | A | minikas. | Salmela Väinö (Anssi) | OK, mutta äänessä sirinää |
| 65 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 66 | A | minikas. | Saralampi Matti | OK |
| 66 | B | minikas. | OK, vain 13min | |
| 67 | A | minikas. | Möttönen Uuno | OK |
| 67 | B | minikas. | OK | |
| 68 | A | minikas. | Mikkola Juho | OK |
| 68 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä | |
| 69 | A | minikas. | Tyynelä Taito | OK |
| 69 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä | |
| 70 | A | minikas. | Tyynelä Elsa | OK |
| 70 | B | minikas. | OK, vain 5min keskeltä kasettia | |
| 71 | A | minikas. | Ukskoski Tenho | OK |
| 71 | B | minikas. | OK, mutta alussa pätkivää ääntä, vain 10min | |
| 72 | A | minikas. | Vierto Terttu | OK |
| 72 | B | minikas. | OK | |
| 73 | A | minikas. | Vikman Heino | OK, vain 12min |
| 73 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 74.1 | A | minikas. | Vikman Antti | OK |
| 74.1 | B | minikas. | OK | |
| 74.2 | A | minikas. | Vikman Antti | OK |
| 74.2 | B | minikas. | tyhjä, ei tehty | |
| 75 | A | minikas. | Riutta Eino | OK, 30min kasetti |
| 75 | B | minikas. | OK | |
| 76 | A | minikas. | Mäkelä Aaro | OK, 30min kasetti |
| 76 | B | minikas. | OK | |
| 77 | A | minikas. | Taipale Eino | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi |
| 77 | B | minikas. | Tehty jo aiemmin/ Hietaniemi | |
| 78 | A | minikas. | Mäkelä Vilho | OK, 30min kasetti, lopussa sekavaa – lienee nauhuri unohtunut päälle |
| 78 | B | minikas. | Vilho Pigg | OK |
| 79 | A | minikas. | Sahipakka Aaro | pelkkää piippausta, ei tehty |
| 79 | B | minikas. | OK | |
| 80 | A | minikas. | Sahipakka Aili | OK, 30min kasetti |
| 80 | B | minikas. | pelkkää piippausta, ei tehty |
YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, SEURAT (PRH:n tietojen mukaan 4.1.2022; uusimmat yhdistystiedot löydät Perhon kunnan kotisivuilta valikosta Tietoa Perhosta)
Nimi (perusilmoitusvuosi / viimeisin muutosilmoitusvuosi / yhteystieto + muuta netistä löytynyttä tietoa)
Aapin tuvan perinneyhdistys ry (1997/Perho)
Asukasyhdistys Perhonen ry (2006/Perho)
Automiehet ry (2016/Karhukorpi Mikko) Facebook-sivut
Eläkeliiton Perhon Yhdistys ry (1975/2021/Hänninen Mikko) Facebook-sivut
Yhdistyksen tarkoituksena on perholaisten eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä heidän sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa edistäminen. Tarjoamme jäsenillemme mielekästä toimintaa, mukavaa yhdessäoloa, liikunnan eri muotoja, retkiä ja matkoja, kulttuuria unohtamatta.
Jelpparit ry (2004/2013/Jyväskyläntie 12, Perho) (kirkonkylän alakoulun vanhempainyhdistys)
Juho Horsma-ahon suku ry (1993/2017/Korkiakangas Veikko)
horsma-aho.com HORSMA-JUSSIN SUKU
Juho Juhonpoika Horsma-aho oli syntynyt Vetelin Räyringissä 25.2.1851.
Hänellä oli silloin sukunimenä Alberi. Hänen sukujuuriansa on voitu
tutkimuksissa seurata 1540-luvulle saakka. Hänen äitinsä Maria Antintytär oli
lähtöisin Perhosta ja ilmeisesti sen johdosta perhe muutti Vetelin Räyringin
kylästä Perhon Korkiakankaan kylään syksyllä 1869. Lyhyen Korkiakankaan talon
isännyyden jälkeen Juhon perhe muutti läheiseen Horsma-ahon kruununtorppaan
1900-luvun alkaessa. Siitä syntyi sukunimi Horsma-aho. (Suvusta lähemmin
kirjassa ”Horsma-Jussin sukua”, Olavi Horsma-aho 1994).
Jängän kyläyhdistys ry (1998/2017/Leväniemi Raimo)
Jänkästen Sukuseura ry (1992/2017/Alanko Yrjö)
Keskustan Perhon Alapään paikallisyhdistys ry (1969/2017/Kokkolantie 926, Perho)
Keskustan Perhon paikallisyhdistys ry (2006/2021/Humalajoki Jussi)
Koillis-Perhon Eränkävijät ry (1980/Perho) Facebook-sivut
Kuusjärven Sukuseura ry (2010/2015/Korpi Maija Liisa) kuusjarvi.fi
Onko Kuusjärvi saanut nimensä kuusesta ja järvestä, vai onko Kuusjärvi kuudes järvi merestä lähtien? Se ilmeisesti jää arvoitukseksi. Kuusjärvi on ollut sukunimenä käytössä 1600-luvun alkupuolelta ja suku on kasvanut melko suureksi. Suvun kantaisänä voidaan pitää Paavo Ollinpoika Kuusjärveä s. 1625 Perho, joka sai puolisonsa Reeta Tapanintyttären kanssa yhteensä yhdeksän lasta. Paavo oli Perhon Välitalon ensimmäinen isäntä. Isäntälinja on jatkunut katkeamatta näihin päiviin asti. Kuusjärven suku on levinnyt lähes koko Suomen alueelle sekä Yhdysvaltoihin useaan osavaltioon. Ainoastaan muutama sukuhaara on saatu valmiiksi. Kesällä 2002 joukko Kuusjärven sukua kokoontui juurillaan Perhossa ja yhteinen ajatus oli sukuseuran perustaminen. Tarkoituksena on sukuperinteen vaalinta ja toiminta-alueena koko maailma.
Lauluryhmä VALO ry (2017/Ilvesaho Eija)
Facebook-sivut: Perhossa on monta hyvää lauluryhmää. Tämä on yksi parhaista! Valo = Eija, Johanna, Katja ja Niina
Lions Club Perho ry (1969/2011/Koivuniemi Jorma) Facebook-sivut
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola-Pohjanmaa ry (2015/2021/Kantinkoski Sari)
Piirin erityisosaamisalueena ovat linnut, elinympäristöt ja pohjoismainen yhteistyö.
Maataloustuottajain Perhon Yhdistys MTK-Perho ry (1970/2018/Honkonen Katja)
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhon yhdistys ry (1964/2016/Alanko Janina)
Facebook-sivut. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.
Mehtä-Porasen Jahti r.y. (1985/2021/Viitala Antti)
Facebook-sivut. https://mehtaporasenjahti.yhdistysavain.fi/ Mehtä-Porasen Jahti r.y. on vuonna 1983 perustettu metsästysseura, joka toimii Keski-Pohjanmaalla Perhon kunnassa. Metsästysalueet sijaitsevat Perhon, Vimpelin ja Alajärven kuntien alueilla.
Meidän Perho ry (2016/Viitala Jenna): Yhdistysten yhdistys, Perho.
Metsästysseura Koppelot ry (1998/2013/Unikkotie 18 A 11, Vantaa)
Metsästysseura Korhu ry (1995/Perho)
Mökälän Erä r.y. (1987/2016/Känsäkangas Tero)
Möttösen koulun vanhempainyhdistys ry (2001/2016/Korkiakankaantie 130)Facebook-sivut
OAJ:n Perhon paikallisyhdistys ry (1975/2021/Hietaniementie 980, Perho) https://www.oajkeskipohjanmaa.fi
Oksakosken kyläyhdistys ry (2005)
Peltokankaan Demokraattinen Yhdistys r.y. (1945/2017/Elgland Tero)
Peltokankaan Kyläyhdistys ry (1996/Perho)
Peltokankaan Urheilu- ja Voimisteluseura Liekki r.y. (1951/2017/Elgland Tero)
Perho Hockey Team r.y. (1985/2007/Itäniemi Toivo)
Perhon 4H-yhdistys ry (1978/2021/PL20, Perho) Facebook-sivut
4H on monipuolinen harrastus, jossa omat unelmat ja kiinnostuksen kohteet yhdistyvät työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen. Liittymällä jäseneksi voit osallistua monipuoliseen 4H-toimintaan omassa 4H-yhdistyksessäsi. Eri puolilla Suomea olevat yhdistykset järjestävät harrastustoimintaa 6–28-vuotiaille lapsille ja nuorille. 4H auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mielekästä tekemistä ja monipuolisen harrastuksen. Kukapa ei haluaisi oppia uusia taitoja ja saada hyviä ystäviä. Mukaan voi tulla jo kuusivuotiaana, mutta osallistumisen mahdollisuuksia riittää aina 28-vuotiaille asti!
Perhon Alajoen maamiesseura r.y. (1961/2016/Poikola Olavi)
Perhon Alapään maamiesseura r.y. (1920/2017/Kellokoski Mika Valtteri) Maa- ja kotitalousnaiset kuulunevat tähän?
Perhon Alapään pienviljelijäyhdistys r.y. (1951/2008/Harju Jarmo)
Perhon ampumaratayhdistys ry (2016/2019/Ukskoski Tommi)
Perhon ampumaradan omistaa ja sitä hallinnoi ampumaratayhdistys. Yhdistyksen jäseninä ovat monet perholaiset metsästysseurat. Ampumaradalla on 2020 valmistunut päärakennus Hirvaanlinna, jossa on kokous-, juhla- ja harrastetilat n. 80 henkilölle. Ampumaradan Hirvaanlinnaa voidaan vuokrata kaikille kokous- tai juhlapaikaksi. Ampumaradalla on skeet- , trap- ja 75-100m kiväärirata, sekä Ecoaimis-laserkivääri ja -pistooli. Ampumarata sijaitsee n. 5 km Perhon keskustasta, Metsä-Porasen suuntaan. Porasentie 287, 69950 Perho.
Perhon Erämiehet ry (1968/2012/Koivuniemi Jorma)
Perhon Humalajoen maamiesseura r.y. (1961/2009/Kuusjärvi Pentti)
Perhon Kairankävijät ry (1995/2017/Koivukoski Olli)
Perhon Kehitysvammaisten Tuki r.y. (1988/2004/Vanhainkodintie 13 C 4, Perho)
Perhon Keskuskoulun Vanhempainyhdistys TUKEVAT ry (1997/2012/Uusitalo Mauri) Facebook-sivut
Perhon Kiri ry (1982/2018/Koskela Ilkka)
https://perhonkiri.sporttisaitti.com/ Perhon Kiri ry toimii urheilun yleisseurana. Seuran lajeihin kuuluvat hiihto, paini, suunnistus ja yleisurheilu sekä joukkuelajeina pesäpallo ja lentopallo.
Seuran toimintaa ohjaa ja valvoo yleisen kokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Johtokunnan puheenjohtaja toimii samalla seuran puheenjohtajana. Johtokunnan alaisina toimivat syyskokouksen valitsemat jaostot, jotka vastaavat oman urheilulajinsa toiminnasta. Seuran jäsenenä voi olla yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä. Jäsenmaksun suorittanut seuran jäsen on oikeutettu johtokunnan päättämiin etuihin. Seura tiedottaa toiminnastaan omilla nettisivuilla, Perhonjokilaakso-lehden seurapalstalla sekä sähköisesti sähköpostin ja sosiaalisen median kautta. Koulutusta järjestetään tilanteiden mukaan joko jaostoittain tai koko seuran kattavasti. Yhteistyötä tehdään sidosryhmien kanssa ja yhteistyösopimuksia pyritään solmimaan mm. paikallisten yrittäjien kanssa. Perhon Kiri voi toteuttaa toimintavuoden aikana tässä toimintasuunnitelmassa mainitsemattomia tapahtumia, leirejä, kilpailuja yms. jaostojen ja johtokunnan päätösten mukaisesti. Vallitseva koronapandemia aiheuttaa tulevalle toimintavuodelle epävarmuutta ja pandemian aiheuttamat rajoitukset ja määräykset voivat tuoda ennakoimattomia vaikeuksia urheiluseuratoiminnallekin. Urheiluseuran toiminnassa noudatetaan viranomaisten antamia määräyksiä ja suosituksia.
Perhon kirkonpiirin maamiesseura r.y. (1945/2017/Korkiakankaantie 101, Möttönen)
Perhon kk:n Nuorisoseura ry (1920/2021/Kiveläntie 383, Oksakoski) Facebook-sivut
Perhon Nuorisoseura on perholaisia varten. Seuran tavoitteena on virkistää ja edistää perholaisen kunta- ja kyläkulttuurin jatkumista ja luomista.
Perhon Kokoomus ry (1925/2020/Tamminen Mikko) Facebook-sivut
Perhon Korkiakankaan kyläyhdistys ry (1958/2009/Linna Esa)
Perhon Kotiseutuyhdistys ry (1981/2012/ Hietaniementie 980, Perho)
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii perholaisen ja keskipohjalaisen identiteetin hyväksi, toimii yhteistyössä toimintaympäristönsä kanssa, antaa tarvittaessa lausuntoja, järjestää kotiseutuhenkisiä tilaisuuksia ja näyttelyitä, huolehtii omistamastaan Perhon kotiseutumuseosta, pitää kunnossa Suomen sodan ja Hauta Perhossa -muistomerkit, pitää osaltaan yllä kotiseutuarkistotoimintaa, harjoittaa julkaisutoimintaa, tiedottaa toiminnastaan eri tiedotuskanavien kautta. Kotisivut www.perhonkotiseutuyhdistys.com
Perhon Martat ry (1929/2021/2025) lopetti toimintansa toukokuussa 2025.
Perhon Metsästysseura r.y. (1976/2021/Kokkolantie 825, Oksakoski
https://www.perhonmetsastysseura.com
Perhon Musiikinystävät ry (1992/20218/Louhula Katja) http://www.eviljo.fi, Facebook-sivut. Tuemme lasten ja nuorten musiikinharrastusta järjestämällä oppilaskonsertteja ja vuokraamalla soittimia.
Elvytämme ja ylläpidämme perholaista musiikkitoimintaa.
Perhon Möttösen Maamiesseura r.y. (1921/2017/Kiviahontie 145, Möttönen)
Perhon Möttösen Nuorisoseura r.y. (1920/2008/Jyväskyläntie 625, Möttönen)
Perhon Naisvoimistelijat r.y. (1982/2017/Hussi Mirja)
Perhon palomiesyhdistys ry (2003/2016/Salin Kari Matti) Facebook-sivut. Aseman operatiivisesta toiminnasta vastaa pelastuslaitos. Perhon palomiesyhdistys toimii pelastuslaitoksen tukena huolehtien sammutusmiesten viihtyvyydestä. https://sites.google.com/view/perhon-palomiehet/ Perhossa toimii sopimuspalokunta. Palokunta on sopimuspalokunta, eli jokainen lähtee hälytyksille mahdollisuuksiensa mukaan. Tavoitteellinen lähtöaika on 5 minuuttia hälytyksestä. Hälytyksiä Perhon asemalle tulee vuosittain n. 100-120 kpl. Hälytys- ja harjoitustoiminnasta vastaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Perhon Palomiesyhdistys ry toimii pelastuslaitoksen tukena ja huolehtii mm. sammutusmiesten hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä.
Palomiesyhdistys tekee pienimuotoisia työtehtäviä mm. lumenpudotuksia katoilta ja pihapuiden kaatoja. Lisäksi Palomiesyhdistys vastaa Palokuntanuorten ja Palokuntanaisten toiminnasta.
Perhon Partisaanit ry (2009/Perho) Facebook-sivut
Perhon Perussuomalaiset ry (1969/2018/Huopana Valio) https://www.perussuomalaiset.fi/syketta/perho/ Facebook-sivut
Perhon Pestaamattomat ry (1995/2002/Jyväskyläntie 7, Perho)
Perhon Rauhanyhdistys r.y. (1932/2020/Palokankaantie 114, Möttönen) https://rauhanyhdistys.fi/perho/Rauhanyhdistyksen keskeisintä toimintaa on seurojen järjestäminen. Seurat pidetään yleensä lauantaisin ja sunnuntaisin toimitalolla. Säännölliset kokoontumiset seuroihin Jalmiinakodille, Aamuruskoon sekä seurakunnan tiloihin on jätetty tauolle toistaiseksi koronapandemian vuoksi. Seurojen ohella toimintaan kuuluu myös mm. lasten päiväkerhot, raamattuluokat ja nuortenillat. Aikuisille järjestetään aviopari-iltoja, miesten iltoja, naisten iltoja sekä varttuneemmalle väelle torstaikerho.
Perhon Raviseura r.y. (1960/2017/Sahipakka Matti)
Perhon Reserviläiset ry (1969/1999/Nevalainen Teemu)
https://perhon-reservilaiset.reservilaisliitto.fi
Järjestämme maanpuolustushenkistä toimintaa – esimerkiksi ammuntaa, maastotoimintaa, liikuntaa. Toimimme yhdessä muiden alueen maanpuolustusjärjestöjen kanssa Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirin kautta.
Perhon Sahatyöläiset r.y. (1972/2019/Pannula Tommi)
Perhon Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry (1966/2021/Vanhainkodintie 13 C 4, Perho)
https://perhonseudunvanhustenkotiyhdistys.fi/ Perhon Seudun Vanhustenkotiyhdistys toimii vanhusten ja vammaisten elin- ja asuinolojen parantamiseksi ja heidän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi. Toiminta koostuu vuokratalotoiminnasta, palvelu-/senioriasuntotoiminnasta sekä kuntouttavasta virkistystoiminnasta ja työllistämisestä. Yhdistys omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan siihen, että ikäihmisillä on oikeus hyvään vanhuuteen ja tasa-arvoiseen osallisuuteen yhteiskunnassa sekä oikeus saada tarvitessaan, oikeaan aikaan, riittävää hoitoa, apua ja tukea. Ihmisellä on oikeus käyttää ensisijaisesti omia voimavarojaan sekä päättää yksilöllisesti oman elämäntilanteensa mukaisista ratkaisuista. Tavoitteena on, että tarvitsija saa palvelut mahdollisimman lähellä, mieluiten kotikunnassa.
Perhon Seurojentaloyhdistys ry (1966/2018/Lassila Olavi) https://www.seurantalot.fi/talot/1825-perhon-seurojentalo-yhdistys-ry-1570
Perhon Sosialidemokraatit ry (1961/2015/Jylhä Pauli) https://pohjanmaa.sdp.fi/jarjesto/puolueosastot/
Perhon Sotaveteraanit ry (1990/2010/Koivuniemi Jorma)
Perhon Taipaleen Maamiesseura r.y. (1951/2016/Isomöttönen Taina)
Perhon Urheilijat r.y. (1950/2018/Leväniemi Harri)
Perhon Vesaiset r.y. (1987/2003/Kuusjärvi Pirkko)
Perhon Yhteismetsän Metsästysseura (1995/2013/Huhtasaari Seppo) https://keskipohja.metsastajaliitto.fi/piiri/tietoa-meista/toimialue-ja-jasenseurat
Perhon Ylipään kyläyhdistys ry (2018/Erkkilä Helge)
Perhon Ylipään metsästysyhdistys r.y. (1975/2021/Kytölä Ville)
https://perhonylipaa.yhdistysavain.fi/Ylipään metsästysyhdistys ry toimii Perhon kunnassa. Metsästysyhdistyksellä on käytössä n. 6000 hehtaaria pienriista-alueita ja n. 8200 hehtaaria hirvialueita. Jäseniä metsästysyhdistyksessä on n. 140. Metsästämme pääasiassa pienriistaa ja hirviä. Olemme mukana myös yhteisluvilla karhun, suden ja ilveksen metsästyksessä.
Perhon Yrittäjät ry (1979/2021/Möttönen Terhi) http://www.eviljo.fi/Yhdistys Perhon Yrittäjät on toimivien yrittäjien ja yksityisessä omistuksessa olevien yritysten yrittäjä- ja elinkeinopoliittinen etujärjestö, joka valvoo yrittäjien ja yritysten toiminnallisia ja taloudellisia etuja kuntatasolla. Huolehdimme jäsenistämme järjestämällä kokouksia, koulutuksia sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa.Facebook-sivut
Peuralammen erä ry (2003/Lahtinen Tarmo)
Pilles Music ry (2003/Mäenpää Markus)
Porasen sukuseura ry (1991/2010/Poranen Hannu)
Riihimäkiset ry (2004/2021/Teinintie 15 B 14, Helsinki)
Rotmon Mäkelän Sukuyhdistys ry (1963/2020/Mäkelä Tauno)
SAK:n Perhonjokilaakson paikallisjärjestö ry (1981/2002/Salmela Risto)
Salamajärven Metsästäjät ry (1959/2016/Hämäläinen Pertti)
Salamajärven-Mökälän kyläyhdistys ry (1997/2016/Hämäläinen Kauko)
Sammakon Erä ry (2002/2017/ Maherrantie 22, Tuulos)
Vanhempainyhdistys Osaavat ry (2010/2018/Peltokankaantie 17) https://vanhempainliitto.fi/tietoa-liitosta/jasenyhdistykset/
yht. 82
TOIMINTANSA LOPETTANEET YHDISTYKSET
| Perhon Martat ry | |
| Perhon Möttösen Metsä- ja uittotyöväen ammattiosasto | |
| Perhon Oksakosken Työväenyhdistys r.y. | |
| Perhon opettajayhdistys | |
| Perhon Porasen maamiesseura | |
| Perhon Puu- ja sekatyöväen osasto | |
| PERHON RINTAMAMIESVETERAANIT R.Y. | |
| Perhon Rintamamiesyhdistys | |
| PERHON SALAMAJÄRVEN NUORISOSEURA R.Y. | |
| Perhon seudun pienviljelijäyhdistysten paikallisliitto | |
| Perhon Sosialidemokraattinen Yhdistys | |
| Perhon tarkkailuyhdistys r.y. | |
| PERHON UKSKOSKEN NUORISOSEURA R.Y. | |
| Perhon Urheilukalastajat r.y. | |
| Perhon Vaatetustyöntekijät ry | |
| Perhon Yksityisyrittäjät | |
| Perhon Ylipään sonniyhdistys | |
| Perhonjokilaakson Tules-yhdistys ry | |
| Porasen sonniyhdistys | |
| Salamajärven pienviljelijäin yhdistys | |
| SALAMAJÄRVEN SOS.DEM. TYÖVÄENYHDISTYS R.Y. | |
| Salamajärvenkylien maamiesseura r.y. | |
| Ski Team 2000 Perho ry | |
| Sotainvalidien Veljesliiton Perhon osasto r.y. | |
| SUOMEN KANSAN YHTENÄISYYDEN PUOLUEEN PERHON PUOLUEOSASTO R.Y. | |
| Suomen Kommunistisen Puolueen Perhon Peltokankaan osasto | |
| SUOMEN PIENTALONPOIKIEN PUOLUEEN KIVIKANKAAN SEUDUN PUOLUEOSASTO R.Y. | |
| SUOMEN PIENTALONPOIKIEN PUOLUEEN MÖKÄLÄN KYLÄN PUOLUEOSASTO R.Y. | |
| SUOMEN PIENTALONPOIKIEN PUOLUEEN MÖTTÖSEN SEUDUN PUOLUEOSASTO R.Y. | |
| SUOMEN PIENTALONPOIKIEN PUOLUEEN OKSAKOSKEN PUOLUEOSASTO R.Y. | |
| SUOMEN PIENTALONPOIKIEN PUOLUEEN PELTOKANKAAN PUOLUEOSASTO R.Y. | |
| SUOMEN PIENTALONPOIKIEN PUOLUEEN PERHON KUNNALLISJÄRJESTÖ R.Y. | |
| SUOMI-NEUVOSTOLIITTO-SEURAN PERHON OSASTO R.Y. | |
| Suurensuon Alajoen asutusalueiden pienviljelijäin yhdistys | |
| SUURENSUON PIENVILJELIJÄYHDISTYS R.Y. | |
| Sääksnevan Metsästäjät ry | |
| Urheiluseura Perhon Veto | |
| Voimistelu- ja urheiluseura Perhon Pyrintö | |
| Voimistelu- ja urheiluseura Perhon Teräs |
Jaakko of The Willows’ Final Roll (muisto talvesta 1867-68)
Väinö Laajala, SKS 5, 1932, Perho*
Kahdentoista kilometrin tie kirkolta Salamajärvelle rakennettiin hätätyövoimana nälkätalvella 1867-68. Työntekijöille maksettiin kilo jauhoja päivässä. Tämä maksu oli surkean pieni niille, joilla oli perheen ruokkittavana. Yksi kilo jauhoja ei tehnyt männynkuoritaikinasta paljon vaaleampaa. Kuten synkät aaveet, perheen isät kaatoivat tien varrelta lumisia puita heikkoilla iskuillaan tai löivät ojan pakkaselle. Kun lounasaika koitti, tuo surullinen väkijoukko istuutui kiville ja kannoille. He kaivoivat repuistaan esiin tumman, hauraan männynkuorileivän. Onnellisilla oli myös voita, lehmän kultauhria tai lihaa. Kenelläkään ei ollut kalaa, koska paksu jää peitti vesien riistatarhan,
Joillekin ei riittänyt edes tuo inhottava kuorileipä. Joku kuten Jaakko Willowsista, joka asuu kaukaisessa metsämökissä. Syöessään kylmää lounastaan lumisella maalla kylmänä ja synkkänä talvipäivänä hän näki työmaan johtajan ja paikallisen maanomistajan Aapo Lampuodin hampaiden välissä hampaiden leipää. Jumalan puhtaista valkoisista jyvistä valmistettua leipää. Jaakko ei voinut olla kysymättä: ”Rakas veljeni, etkö säästäisi minua muutaman palan leipää – näet, minä kuolen tähän – minulla on niin nälkä”. Aapon leveä ja parrakas suu vääntyi ilkeäksi virneeksi. Koska hän oli itse niin varakas, hän ei voinut ymmärtää toisen miehen ahdistusta. Rauhallisesti hän otti toisen palan makeasta voileipästään. Jaakko seisoi kalpeana ja vapisevana hänen edessään tuijottaen intohimoisesti sitä kultaista ”kirkasta leipää”. joka niin harvoin oli arjen ”juhla” noina aikoina. Aapo nielaisi puremuksensa ja alkoi vitsailemaan suu venytellen koiramaiseen virnistykseen: ”Jos teet minulle eteenpäin rullan siellä lumessa, saat leipäsi.” Köyhä Jaakko teki mieli itkeä, kun rikkaampi mies pilkkasi häntä noin. Hänen työtoverinsa näkivät tämän ja kertoivat tarinan tuleville sukupolville.
Aapo jatkoi kiusaamista: ”Ei tule, tule, tee minulle sämpylä, niin saat leipää”. Hukkuva mies tarttuu keppiin ja nälkäinen mies leipää, riippumatta siitä, mitä halpoja temppuja sen saamiseksi on tehtävä. Niinpä Jaakko-köyhä, ohuet huulet vääntyneet, kaatui päänsä päälle lumipenkkiin suorittaakseen vaaditun kierteen. Mutta miehen jalat eivät nousseet niin helposti. Hän putosi monta kertaa kyljelleen lumeen, mutta yritti aina uudelleen. Lopulta hän onnistui hautautumaan paksuun lumeen, niin että hän pääsi vain nousemaan ylös. Aapo Lampuoti melkein pudotti leipäänsä, sillä hän ei voinut lopettaa nauramista: ”Okei, nyt saat leivän”, hän nauroi ja teki miehestä itse asiassa oikean leivän. Jaakko alkoi ahmimaan sitä pelottavalla ahneudella. Työt alkoivat taas. Willowsin Jaakko alkoi valittaa kovasta vatsakivusta, ja työnjohtaja Lampuoti pilkkasi häntä: ”Se on vain Jumalan jyvä puristamassa vatsaasi. Päästä vain huono ilma ulos, niin kaikki järjestyy.” Sellaiset temput eivät tietenkään auttaneet Jaakko-köyhää. Kipu paheni ja kaveri vääntelehti lumessa voihkien ja voihkien. Lopulta hän asettui.
Kun hänen toverinsa huomasivat hänet, hän oli ikuisesti unohtanut nälän kiduttavan kivun sekä perheensä kaukana Willowsin mökistä, jonne isä ei enää koskaan ilmestynyt pienen jauhopussinsa kanssa helpottamaan nälän tuskaa. hänen rakkaansa. Tuon ankaran nälkätalven iltahämärässä hänen toverinsa veivät Jaakon kirkon kellotornin alakammioon odottamaan hänen hautaamistaan. Monet Jaakon toverit seurasivat häntä seuraavien tuskallisten viikkojen aikana kirkkopihan huurteiseen maahan, mutta kuolema oli menettänyt merkityksensä elävien mielissä. Kukaan ei pelännyt sitä, kun se paljasti häikäilemättömän virneensä, puhumattakaan siitä, kun se hyväili jotakuta toista. Elämä oli synkkää ja toivotonta. Ikuisesti kalvava nälkä turrutti herkimmätkin tunteet. Kuolema oli ainoa vapauttaja ilmeisen loputtomasta kurjuudesta. Siksi ihmiset eivät pelänneet sitä. Nämä muutamat keskeneräiset rivit omistan jonkinlaiseksi muistomerkiksi tälle nälkätalven uhrille, jonka lopullista leposijaa Jänkäharjun hautausmaalla ei koskaan merkitty edes yksinkertaisella puuristillä.
Itse asiassa Jänkäharjulla on muistokivi. Perho oli yksi ensimmäisistä kohteista, joihin törmäsin – ja ensimmäinen kuva, jonka näin, oli karkeasti hakattu kivi kirkon hautausmaalla. Olen sen jälkeen vieraillut Perhossa useaan otteeseen – muun muassa lyhytdokumentin On The Famine Road (2017) kuvauksissa Ronan Brownen kanssa ja vuonna 2018 Eliza Kraatarin kanssa osana muistoseppele- hankettamme . Sammal peittää kiven nyt suurelta osin, ja siksi Vartiaisten sukututkimuslehden vanhempi kuva ”kaljusta” kivestä (2007-2008) oli valtava arvo.
Perhon kotiseutuyhdistys ry 