Museo avattiin virallisesti yleisölle 5.7., mutta muutamia kävijöitä oli jo kesäkuun aikana. Automuseolla olevan kotiseutuyhdistyksen ylläpitämän kauppakuluman kävin puhdistamassa kesäkuussa. Museoa myöskin siivoilin kesäkuun aikana, mutta olin valmistautunut myös siihen, että esittelisin museota jo kesäkuun aikana.

Sää suosi tänä kesänä kyllä. Museon pihalla olevia istutuksiakin kitkin ja kastelin sen minkä ehdin.

Pidin kesästä todella paljon. Opin myös todella paljon museossa vierailleilta ihmisiltä. Paikallisia kävi pääasiassa, mutta myös muutamia turisteja, jotka eivät aiemmin Perhossa olleet käyneet. Todella paljon pidin siitä, että sain oppia niin paljon. Kesä oli eräänlainen historian tunti, jossa oppi todella paljon.
Mahtavaa oli, että sai olla museolla, ja vaikka aina ei ollutkaan työtä, oli ihan mukavaa istuskella ja katsella portailta kylän menoa. Kaikenkaikkiaan vieraskirjassa oli 160 nimeä, mikä sinänsä on aika vähän. Tokikaan kaikki eivät nimeään vieraskirjaan laittaneet. Minulle oli iso asia, että sain työn. Tutustuin synnyinseutuni historiaan ja samalla paremmin sen asukkaisiin. Paljon tuli uusia asioita, mutta pystyin sisäistämään nopeasti kaiken. Viimeisenä työpäivänä oli loppumisen haikeutta ilmassa. En muista paljonko sinä päivänä kävi, mutta takana on joka tapauksessa hieno ja historiantäyteinen kesä. Minä lausun nöyrimmät kiitokseni Perhon kotiseutuyhdistykselle, siitä, että sain tämän tehtävän muodossa tutustua historiaan. Erityisesti Suomen sodan aikaisista tapahtumista opin paljon enemmän, kuin tähän asti olin tiennyt. Minä en uskonut oppivani näin paljon.

Risto Linna, museotyöntekijä