Toimintakertomus 2018

PERHON KOTISEUTUYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018

JÄSENISTÖ Perhon kotiseutuyhdistyksen kannatusjäsenmaksun

suuruus oli 10 €. Maksaneita jäseniä vuoden 2018 lopussa

oli 83.

TOIMIHENKILÖT Johtokunta

Mirja Siironen puheenjohtaja

Olavi Poikola sihteeri / taloudenhoitaja

Pekka Flink varapuheenjohtaja

Sisko Erkkilä

Veli-Matti Kalliokoski

Tuula Kinnunen

Outi Leväniemi

Tuula Poranen

Pekka Riihimäki

Toiminnantarkastaja

Jorma Koivuniemi (Olavi Flink)

Kesätyöntekijä

– ei ollut

KOKOUKSET Yhdistyksen kevätkokous pidettiin huhtikuussa kirkonkylän vanhalla kansakoululla. Yhdistyksen syyskokous pidettiin marraskuussa Perhon ammattiopistolla. Vuonna 2018 johtokunta kokoontui viisi kertaa.

VUODEN 2018 TOIMINNASTA

KOTISEUTUMUSEO, KOKKONEVAN TAISTELUN MUISTOMERKIT JA

HAUTA PERHOSSA -MUISTOMERKKI; AUTO- JA KONEMUSEON HALLIPAIKKA

Kotiseutuyhdistys on huolehtinut edellä mainituista muistomerkeistä vierailijoita varten. Kokkonevan Schönemanin muistomerkillä vierailijoita oli 209. Hauta Perhossa -muistomerkillä on ollut kävijöitä.

Auto- ja konemuseon hallipaikka ei ole ollut käytettävissä hallin katon romahdettua ja omistussuhteen muututtua. Esineet sieltä ovat kunnan varastotilassa.

Kotiseutumuseon pärekatto uusittiin elokuussa 2018. Museoa pidettiin auki heinäkuussa sunnuntaisin johtokunnan voimin. Vierailijoita oli 106 (edellinen vuosi 164).

KOTISEUTULUKEMISTOT

Loppuja kotiseutulukemistoja on ollut myynnissä ST1:llä, kirjastossa ja kunnantoimistossa. Kirjoitustapahtumalla ”Perholaiset rattailla – kaksipyöräisistä nelipyöräisiin” on kerätty tekstejä seuraavaa kirjaa varten. Toimitustyö ajoittuu vuodelle 2019.

TAPAHTUMIA Tehtiin kesäretki Taide Vionojalle Ullavaan. Osallistuttiin Perho-päivään siten, että pärekaton rakentajat Seppo Kalliokoski ja Reijo Huusko olivat museolla paikalla vastaamassa kiinnostuneiden kysymyksiin.

KOTISEUTUARKISTO Sivistys- ja vapaa-ajan lautakunnan alainen arkistonhoidon organisointi on liitetty kirjastonjohtajan tehtäviin 2013 kunnan hallintosäännössä. Arkiston työntekijänä on tarvittaessa toiminut kirjastoavustaja, jolla on hyväksytty arkistokoulutustausta.

AVUSTUKSET Kotiseutuyhdistys sai Museovirastolta harkinnanvaraista avustusta vuodelle 2017 museon pärekaton uusimiseen. Sopivaa työntekijää katto-projektiin ei tuolloin löytynyt. Anottiin ja saatiin jatkoaikaa avustuksen käyttöön vuoden 2018 loppuun saakka.

KOTISIVUT JA TIEDOTUS

Kotiseutuyhdistyksellä on omat kotisivut osoitteessa

www.perhonkotiseutuyhdistys.com . Kotisivuja on alettu uudistaa WordPress-pohjalle. Yhdistyksen ilmoituksia on voinut seurata kotisivujen lisäksi Perhonjokilaakson yhdistyspalstalta ja kuntatiedotteesta Perholainen.

20. maaliskuuta 2019

Perhon kotiseutuyhdistyksen johtokunnan puolesta

Mirja Siironen, puheenjohtaja

Toimintakertomus 2017

JÄSENISTÖ

Perhon kotiseutuyhdistyksen kannatusjäsenmaksun suuruus oli 10 €. Maksaneita jäseniä vuoden 2017 lopussa oli 76.

TOIMIHENKILÖT

Johtokunta

Mirja Siironen puheenjohtaja

Olavi Poikola sihteeri / taloudenhoitaja

Pekka Flink varapuheenjohtaja

Sisko Erkkilä

Veli-Matti Kalliokoski

Tuula Kinnunen

Outi Leväniemi

Tarja Pohjonen

Pekka Riihimäki

Toiminnantarkastaja

Jorma Koivuniemi (Olavi Flink)

Kesätyöntekijä

Elisa Kivelä

KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin maaliskuussa seurakunnan Kulmakivellä. Yhdistyksen syyskokous pidettiin lokakuussa Jängän urheilutalolla. Vuonna 2017 johtokunta kokoontui neljä kertaa.

VUODEN 2017 TOIMINNASTA

KOTISEUTUMUSEO, KOKKONEVAN TAISTELUN MUISTOMERKIT JA HAUTA PERHOSSA -MUISTOMERKKI; AUTO- JA KONEMUSEON HALLIPAIKKA

Kotiseutuyhdistys on huolehtinut edellä mainituista muistomerkeistä ja tiloista vierailijoita varten. Kokkonevalla vierailijoita oli 70. Hauta Perhon Hautaperhontietä raivattiin pusikoista.

Kesätyöntekijänä oli Elisa Kivelä kesäkuun puolesta välistä heinäkuun loppuun. Museoa pidettiin auki heinäkuun. Vierailijoita kertyi vuonna 2017 164 (edellinen vuosi 234). Kivelä on laatinut raportin kesätyöstään. Museossa oli esillä heinäkuussa Jorma Pihlin ja Timo Peltosen luontoaiheista Ite-taidetta. Museoesineet on luetteloitu ja kuvattu Kaarle-tietokantaan. Muutamista esineistämme on koottu lainattavaksi ”matkalaukkumuseo” (säilytys kirjastossa/puukoululla).

Perho on mukana Keski-Pohjanmaan Meidän museo -hankkeessa. Tavoitteena oli tehdä museotoimintaa tunnetuksi kaikenikäisille. Museoesineeksemme valitsimme Kurki-lentokoneen kellukkeen ja potkurinlavan palasen onnettomuustarinoineen. Museoiden esineistä on koottu digitaalinen näyttely Suomi100-juhlavuoden merkeissä: https://www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto/30936437602/in/photolist-P8Kk6d.

Hankkeen puitteissa syntyi myös videotallenne, jossa Perhonkin museo on mukana: https://www.youtube.com/watch?v=Bk4S7ahgpNQ&feature=youtu.be

KOTISEUTULUKEMISTOT

Ensimmäistä, kolmatta, neljättä ja viidettä kotiseutulukemistoa on ollut myynnissä ST1:llä, kirjastossa ja kunnantoimistossa. Kirjoituskilpailu vuoden 2016 alusta: aiheena ”Perholaiset rattailla – kaksipyöräisistä nelipyöräisiin” on tuottanut vain kahdeksan tekstiä. Kirjotusten keruuta on päätetty jatkaa edelleen vuodelle 2018.

TAPAHTUMIA

Tehtiin kesäretki Toivosen museoalueelle Kälviälle. Mukana lukiolaisten yritysmessuilla toukokuussa. Osallistuttiin Perho-päivään elokuussa esittelemällä museoa ”presidentti Kekkoselle” seurueineen.

KOTISEUTUARKISTO Vapaa-aikalautakunnan alainen arkistonhoidon organisointi on liitetty kirjastonjohtajan tehtäviin 2013 kunnan hallintosäännössä. Arkiston työntekijänä on tarvittaessa toiminut kirjastoavustaja Anne-Maria Peltola, jolla on hyväksytty arkistokoulutustausta.

AVUSTUKSET

Kesätyöntekijän palkkaukseen saatiin avustusta kunnan nuorten kesätyöllistämistuesta. Kotiseutuyhdistys sai Museovirastolta harkinnanvaraista avustusta vuodelle 2017 museon pärekaton uusimiseen. Sopivaa työntekijää katto-projektiin ei löytynyt. Anottiin ja saatiin jatkoaikaa avustuksen käyttöön vuoden 2018 loppuun saakka. LC Perho myönsi myös avustusta katontekoon.

KOTISIVUT JA TIEDOTUS

Kotiseutuyhdistyksellä on omat kotisivut osoitteessa www.perhonkotiseutuyhdistys.com . Sieltä löytyy tietoa menneestä ja tulevasta yhdistystoiminnasta.

Yhdistyksen ilmoituksia voi seurata jatkossakin Perhonjokilaakson yhdistyspalstalta ja kuntatiedotteesta Perholainen.

20. maaliskuuta 2018

Perhon kotiseutuyhdistyksen johtokunnan puolesta

Mirja Siironen, puheenjohtaja

Toimintakertomus 2016

JÄSENISTÖ

Perhon kotiseutuyhdistyksen kannatusjäsenmaksun suuruus oli 10 €. Maksaneita jäseniä vuoden 2016 lopussa oli 75.

TOIMIHENKILÖT

Johtokunta

Mirja Siironen puheenjohtaja

Olavi Poikola sihteeri / taloudenhoitaja

Pekka Flink varapuheenjohtaja

Sisko Erkkilä

Veli-Matti Kalliokoski

Jorma Laajala

Outi Leväniemi

Tarja Pohjonen

Pekka Riihimäki

Toiminnantarkastaja

Jorma Koivuniemi (Olavi Flink)

Kesätyöntekijä

Katri Vainionpää

KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin huhtikuussa Kotiseutuarkistolla kirjaston alakerrassa. Yhdistyksen syyskokous pidettiin joulukuussa St1:llä. Vuonna 2016 johtokunta kokoontui viisi kertaa.

VUODEN 2016 TOIMINNASTA

KOTISEUTUMUSEO, KOKKONEVAN TAISTELUN MUISTOMERKIT JA HAUTA PERHOSSA -MUISTOMERKKI; AUTO- JA KONEMUSEON HALLIPAIKKA

Kotiseutuyhdistys on huolehtinut edellä mainituista muistomerkeistä ja tiloista vierailijoita varten.

Kesätyöntekijänä oli Katri Vainionpää kesäkuun puolesta välistä heinäkuun loppuun. Museoa pidettiin auki heinäkuun. Vierailijoita kertyi vuonna 2016 234 (edellinen vuosi 130). Vainionpää on laatinut raportin kesätyöstään. Museoesineet on luetteloitu ja kuvattu Kaarle-tietokantaan. Muutamista esineistämme on koottu lainattavaksi ”matkalaukkumuseo” (säilytys kirjastossa).

Perho on mukana Keski-Pohjanmaan Meidän museo -hankkeessa. Tavoitteena on tehdä museotoimintaa tunnetuksi kaikenikäisille. Museoesineeksemme valitsimme Kurki-lentokoneen kellukkeen ja potkurinlavan palasen onnettomuustarinoineen. Museoiden esineistä kootaan digitaalinen näyttely Suomi100-juhlavuoden merkeissä.

KOTISEUTULUKEMISTOT

Ensimmäistä, kolmatta, neljättä ja viidettä kotiseutulukemistoa on ollut myynnissä ST1:llä, kirjastossa ja kunnantoimistossa. Kirjoituskilpailu vuoden 2016 alusta: aiheena ”Perholaiset rattailla – kaksipyöräisistä nelipyöräisiin” on tuottanut vain kahdeksan tekstiä. Kirjotusten keruuta on päätetty jatkaa vuodelle 2017.

TAPAHTUMIA

Tehtiin kesäretki Evijärven Väinöntalolle. Osallistuttiin ammattiopiston elojuhlille syyskuussa.

KOTISEUTUARKISTO

Vapaa-aikalautakunnan alainen arkistonhoidon organisointi on liitetty kirjastonjohtajan tehtäviin 2013 kunnan hallintosäännössä. Arkiston työntekijänä on tarvittaessa toiminut kirjastoavustaja Anne-Maria Peltola, jolla on hyväksytty arkistokoulutustausta.

AVUSTUKSET

Kesätyöntekijän palkkaukseen saatiin avustusta kunnan nuorten kesätyöllistämistuesta. Kotiseutuyhdistys on hakenut Museovirastolta harkinnanvaraista avustusta vuodelle 2017 museon pärekaton uusimiseen.

KOTISIVUT JA TIEDOTUS

Kotiseutuyhdistyksellä on omat kotisivut osoitteessa www.perhonkotiseutuyhdistys.com . Sieltä löytyy tietoa menneestä ja tulevasta yhdistystoiminnasta.

Yhdistyksen ilmoituksia voi seurata jatkossakin Perhonjokilaakson yhdistyspalstalta ja kuntatiedotteesta Perholainen.

20. maaliskuuta 2017

Perhon kotiseutuyhdistyksen johtokunnan puolesta

Mirja Siironen, puheenjohtaja

Museoraportti 2017

Aloitin työni Perhon kotiseutumuseossa 19.6.2017 ja työskentelin yhteensä kuusi viikkoa. Kesäkuun aikana siivoilin museota aloittaen yläkerrasta edeten kohti alakertaa. Varsinkin yläkerrassa oli paljon siivottavaa talven jäljiltä, mutta kunnollisen siivouksen jälkeen hämähäkinseitit ja katosta pudonneet roskat olivat tiessään. Senkin jälkeen viikoittainen siivous oli paikallaan, sillä ulkoa kulkeutui paljon hiekkaa ja kiviä museon lattialle.

Siivouksen jälkeen aloitin esineisiin perehtymisen. Esineiden käyttötarkoituksia oli aluksi hankala selvittää ja nimet eivät jääneet muistiin, mutta kesäkuun lopulla asiat olivat jo melko lailla hallussa. Tarkistin myös esineiden numeroinnit ja nimilistat, joista löysin puutteita, joten tein uudet listat ja muutin väärät numeroinnin oikeiksi. Joidenkin esineiden kohdalla numerointi oli hankalaa, ja niiden numerointi jäi edelleen hieman epäselväksi.

Heinäkuussa museo virallisesti avautui. Ensimmäisenä päivänä museoon tuotiin taideteoksia ITE-taiteen museosta, jotka olivat näytillä museossa heinäkuun ajan. Teokset olivat käsin tehtyjä. Varsinkin lapset pitivät paljon pingviinejä ja hevosia esittävistä veistoksista.

Vierailijoille pidin museossa esittelykierroksia. Aluksi hieman jännitti, mutta pian rohkaistuin, koska sain hyvää palautetta vierailijoilta. Opin myös päivä päivältä enemmän esineistä, sillä monilla itseäni vanhemmilla oli paljon yksityiskohtaista tietoa joistakin esineistä, ja myöhemmin pystyin hyödyntämään sitä työssäni.

Työ itsessään oli hyvin vaihtelevaa. Joinain päivinä museossa ei saattanut käydä ketään, jolloin aika kävi vähän pitkäksi. Tällöin siivoilin ja tutkin esineitä tarkemmin. Kannoin myös mukanani hyvää kirjaa tällaisten päivien varalta. Joinain päivinä vieraita kävi todella paljon ja silloin ei tekemistä puuttunut. Osa vierailijoista halusi katsella esineitä itsekseen ja osa taas halusi kunnon museokierroksen. Lapset kyselivät innoissaan esineidenkäyttötarkoituksia ja museon seinien välissä olevaa käytävää he kiersivät useaan kertaan. Vieraita kävi paljon ympäri Suomea. Monet heistä olivat olleen ohikulkumatkalla ja pysähtyivät vierailemaan museon lisäksi myös kirkossa. Vieraita kävi myös Ruotsista ja jopa Yhdysvalloista. Heidän kanssaan sain puhua englantia, vaikka se hieman vaikeaa olikin, koska joidenkin esineiden nimiä en tiennyt enkä myöskään löytänyt sanakirjasta. Myös esineiden käyttöön liittyvä sanasto ei ollut kovin tuttua, mutta esittely sujui silti melko hyvin.

Perhon kotiseutumuseo on myös mukana Miedän museo -hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa alueellista identiteettiä, sekä kehittää paikallismuseoita. Toiminta näkyi Perhon kotiseutumuseossa muun muassa museopassien muodossa. Passeihin pystyi kerätä tarroja Keski-Pohjanmaan eri museoista ja osallistua arvontaan.

Kaiken kaikkiaan työni kotiseutumuseossa oli todella mahtavaa. Opin itse todella paljon paikallishistoriasta ja oli myös kivaa opettaa sitä muille. Viimeisenä työpäivänä olin hieman haikealla mielellä museon sulkemisen takia. Kiitän kotiseutuyhdistystä tästä mahtavasta kesätyöpaikasta!

Elisa Kivelä

Museoraportti 2016

Kesätyöni Perhon kotiseutumuseolla alkoi 20.6.2016 ja kesti yhteensä kuusi viikkoa. Opin kesän aikana suunnattoman paljon oman kotiseutumme historiasta oma-aloitteisesti opiskelemalla, mutta myös museon asiakkailta, joilla oli usein paljon sanottavaa vanhoista esineistä ja elämästä niiden käyttöaikana.

Kesäkuussa työtehtävinäni olivat museon läpikohtainen siivoaminen, esineisiin perehtyminen ja muut pienet askareet, jotta museo oli valmiina heinäkuun vieraisiin. Siivoaminen onnistui joutuisasti imuroiden sekä pölyjä ja hämähäkinseittejä pyyhkien. Kun suursiivous oli tehty, oli aika perehtyä museon runsaaseen esineistöön ja samalla tarkistaa, että numerolaput olivat paikallaan ja oikein. Vaikka aluksi tehtävä vaikutti melko epätoivoiselta, alkoivat esineiden nimet ja käyttötarkoitukset pikkuhiljaa jäämään muistiin. Numerolaput osasivat aiheuttaa hieman enemmän päänvaivaa, sillä muutamasta esineestä lappu puuttui kokonaan. Lisäksi kotiseutumuseon esinekirjan numerot ja oppaan esinevihkon numerot eivät uudempien lahjoitusten kohdalla aina vastanneet toisiaan. Kuitenkin uusia esinelistoja tehdessäni kävin läpi esinekirjaa ja suurimmalle osalle esineistä löytyikin oikea numero.

Kesäkuun aikana museoon eksyi jo noin kymmenen uteliaista ohikulkijaa ja sainkin hieman makua ja harjoitusta heinäkuun esittelytehtäviin. Museo avattiin virallisesti 1.7.2016 ja oli auki heinäkuun ajan. Ensimmäiset viikot olivat hiljaisia sään ollessa melko viileä ja sateinen, mutta näinä päivinä siivoilin hieman perusteellisemmin ja luin kirjoja. Lisäksi museon pihaa sai pitää ahkerasti siistinä. Kuitenkin heinäkuun edetessä säät paranivat ja asiakasmäärä kasvoi. Esittelykierrokset sujuivat ongelmitta ja koko ajan paremmin. Asiakkaat ja heidän kanssaan käydyt juttutuokiot historiasta sekä lapset, joita kiehtoi erityisesti viljamakasiinin ”kummituskäytävä”, piristivät työpäiviä. Vierailijoita tuli niin ulkopaikkakunnilta kuin Perhostakin ja jopa Ruotsista ja Saksasta asti, mutta tarvetta puhua englantia tai ruotsia ei tullut. Vieraita kävi yhteensä noin 160, mikä on enemmän viime vuosiin nähden.

Työpäivät sujuivat yleensä joutuisasti ja erityisesti vilkkaampina päivinä ei ollut tekemisen puutetta. Mielestäni aukioloajat ovat ihan hyvät, sillä asiakkaita kävi reippaasti. Kesäkuun työaikaa kannattaa suunnitella aina tiedossa olevien työtehtävien määrää miettien, mutta minulle tekemistä riitti hyvin.

Museo osaa olla todella viileä paikka. Koleina sadepäivinä sain pukeutua kolmeen kerrokseen vaatteita ja silti palella viltin alla. Onneksi heinäkuussa oli suurimmalta osalta niin lämmin, että museossa oli ihan mukavan viileä olla eikä vaatteita tarvinnut normaalia enempää.

Kesätyöni opetti minulle paljon uutta, niin Perhon historiasta kuin elämästä ennen vanhaan. Oli todella mukavaa esitellä museota kiinnostuneille ja kuulla tarinoita vierailijoilta. Isot kiitokset siis kotiseutuyhdistykselle mielenkiintoisesta kesätyöstä!

Katri Vainionpää

Museoraportti 2015

Kesätyöni Perhon kotiseutumuseolla päättyi noin pari viikkoa sitten. Nyt kun pöly on hieman laskeutunut, on aika arvioida suoritustani museo-oppaana ja samalla kesätyötä yleensä. Sanomattakin on selvää, että otin suuren loikan eteenpäin Perhon historian ymmärtämisessä. Perhon kotiseutumuseo oli minulle tuntematon ennen töiden alkua, sillä en ollut aiemmin käynyt sen sisätiloissa. Ensivaikutelma museon esineistöstä oli positiivinen. Kattava ja monipuolinen kokoelma teki välittömän vaikutuksen. Ennen vanhaan ihmisten oli todella oltava kekseliäitä monenlaisten ongelmien ratkaisussa. Viime kesän työstäni kirkon esittelijänä oli huomattavaa hyötyä, koska työn sisältö oli pääpiirteittäin sama, mikäli tarkastellaan opastamista ja muuta asiakaspalvelua. Lähtökohdat olivat täten varsin hyvät.

Kesäkuun loppu kului pääasiassa siivouksen ja tilojen tarkastamisen merkeissä. Yläkerta ei ollut missään maailman siisteimmässä kunnossa, kun ensimmäisen kerran tarkastin tiloja. Onneksi hyvillä välineillä siivouksessa ei mennyt kovinkaan kauan. Kun olin saanut siivottua museon tilat katosta lattiaan, oli seuraavana vuorossa kokoelman yleistä järjestämistä ja numeroiden tarkastamista. Joistakin esineistä puuttui numero, joidenkin sijainti oli tuntematon ja jotkut puolestaan oli väärässä paikassa. Lisäksi kokoelma oli käytävä läpi huolella kokonaisuudessaan listojen päivittämistä silmällä pitäen­ — numeroiden pitää olla selkeästi ja helposti tarkistettavissa kokoelman esineistön arkistoinnin sekä asiakaspalvelun laadun kannalta. Mikäli listojen numerointi ei vastaa osaston esineistöä, aiheutuu väistämättä ongelmia. Perusteellinen tarkastus oli paikallaan — virheiden korjaaminen selkeytti kokonaisuutta huomattavasti.

Kokoelman esineet vaihtelivat melko suuresti puuauroista lasten keinuun ja limsakoneesta lentokoneen kappaleeseen. Ehdoton suosikkini oli limsakone 1920–luvulta lähinnä siksi, koska kone erottautui muista esineistä hauskan funktionsa avulla. Kokoelma sisälsi useita satoja esineitä ja suurin osa niistä oli erilaisia työkaluja ja apuvälineitä raskaaseen arkeen. Lähes kaikki esineet olivat puuta tai metallia — muovia ei ymmärrettävästi ollut olemassa vielä noin sata vuotta sitten. Ehdottomasti mielenkiintoisimpiin esineisiin kuului myös Suomen sodan ajan ammukset ja kiväärin pistin. Kuten hyvin tiedämme, sotaesineet kiinnostavat laajasti suomalaisia, muitakin kuin meitä historioitsijoita.

Heinäkuun alussa museo avattiin yleisölle — kiinnostusta museota kohtaan oli niin perholaisilla kuin matkailijoilla. Museossa vierailleet kyselivät kiperiäkin kysymyksiä, joihin osasin pääasiallisesti vastata. Joskus tapahtui sellaista, että eläkkeellä olevat konkarit kertoivat minulle tarkemmin esineiden käytöstä. Kuulin todella paljon mielenkiintoisia tarinoita. Museo kiinnosti myös laajasti lapsia ja nuoria, mikä oli hyvin arvostettavaa, sillä on sivistävää tuntea vanhoja perinteitä ja historiaa. Vierailijoiden joukossa oli myös muutama yhdysvaltalainen. Haasteena oli kertoa esineistä englanniksi, koska esineiden käyttötarkoitus oli paikoitellen monimutkainen. Viime vuonna kirkko-oppaan tehtävän ohessa kohtasin vastaavanlaisia tilanteita moninkertaisen määrän, joten tilanteet eivät olleet uusia.

Kuten hyvin tiedämme, kesä ei ollut säiden suhteen paras mahdollinen, mikä näkyi selkeästi vierailijoiden määrässä. Sateinen heinäkuu vaikutti todennäköisesti ihmisten liikehdintään. Vieraita kävi kaiken kaikkiaan noin 100, joten laskua tuli huomattavasti edellisten vuosien 160–200 vierailijoiden määrästä.

Perhon historiaa kannattaa tarkastella, koska muuten ei voi ymmärtää, kuinka valtavan nopeaa kehitys on ollut sadan vuoden aikana. Tuntemalla historiaa, kykenee arvostamaan paremmin nykyisyyttä. Työskentely kotiseutumuseolla oli palkitsevaa ja avartavaa. Iso kiitos kuuluu Perhon kotiseutuyhdistykselle.

Aleksi O. Pannula

Museoraportti 2013

Työskentelin reilu viisi viikkoa Perhon kotiseutumuseossa. Museo oli minulle jo entuudestaan jokseenkin tuttu, mutta tajusin vasta töitteni aikana, kuinka paljon museossa on nähtävää ja koettavaa.

Ensimmäisellä viikolla, jolloin museo ei vielä ollut virallisesti auki, siivosin museota, sekä sen ympäristöä. Kävin myös läpi esineitä ja tarkistin, että niissä oli numerot tallella. Samalla järjestelin esineitä ja asettelin joitain kokonaan uusiin paikkoihin, sekä opettelin esineiden nimiä ja käyttötarkoituksia. Aluksi esineitä tuntui olevan niin paljon, että mietin oppisinko niitä ikinä. Vähitellen kuitenkin nimet painuivat mieleen, ja esittelyjen, sekä vieraiden ansiosta esineet tulivat yhä tutummiksi. Pikkuhiljaa esittelykierros alkoi sujua jo rutiinilla, eikä opastakaan enää jännittänyt. Kesäkuun puolella kävi jo muutama vieras kaukaisemmista paikoista.

Museon auetessa virallisesti heinäkuussa, vieraita oli ensimmäisinä päivinä mielestäni melko paljon. Olin yllättynyt kävijämääristä. Asiakasvirta kuitenkin alkoi hiipumaan ja päivinä jolloin asiakkaita ei käynyt, eikä muutakaan tekemistä museolla erityisemmin ollut, oli aika tulla välillä pitkäksi, mutta onneksi hyvä kirja ja ristikkolehti pelastivat tuollaiset päivät. Ulkoa ja sisältä löytyi myös päivittäin vähän jotain siivottavaa ja siistittävää.

Mukavinta museolla oli tietenkin hetket jolloin pääsin esittelemään todenteolla museota. Tyytyväinen asiakaspalaute myös lämmitti mieltä. Myös museon 50-vuotisjuhlaan valmistautuminen toivat sisältöä päiviin. Lisäksi päiväkodin ryhmä, Perhossa häämatkalla ollut pari, sekä muutamat ulkomaalaiset vierailijat olivat positiivinen yllätys.

Etukäteen tiesin museon olevan kylmä, mutta en arvannut, että se olisi niin kylmä, että villapaita, huppari ja nahkatakki päällä, viltin alla, lämmittimen vieressä, vielä palelisi. Myös lämpimiä päiviä sattui työajan varrelle, jolloin myös vierailijota oli enemmän liikkeellä. Lisäksi museo sai muutaman uuden lahjoituksen. Hieman harmissani olen siitä, etten saanut mahdollisuutta käyttää muita kieliä, kuin suomea.

Kaiken kaikkian työni museolla on ollut hyvällä tavalla hyvin erilainen. Olen myös saanut oppia paljon vanhoista esineistä, ja on ollut mielenkiinotoista kuulla vanhoja tarinoita iäkkäämmiltä ihmisiltä.

Kiitokset kotiseutuyhdistykselle antoisasta kesätyöpaikasta!

Ella Puoliväli
Perhon kotiseutuyhdistyksen kesätyöntekijä 2013